Hyppää sisältöön

Yliopistot: Kestävän kasvun ohjelman kärjiksi yhteiskuntaa uudistava tutkimus ja korkeatasoinen digitalisoituva korkeakoulutus

 | Tiedotteet ja uutiset

Hallitus laatii parhaillaan Suomelle Kestävän kasvun ohjelmaa, joka ohjaa Euroopan unionin elpymisvarojen käyttöä. Suomella on nyt erinomainen mahdollisuus edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uudistumista nostamalla ohjelman kärki-investoinneiksi läpimurtoinnovaatioita synnyttävä ja yhteiskuntaa uudistava tutkimus ja korkeatasoinen digitalisoituva korkeakoulutus. Yliopistot esittävät, että hallitus kohdentaa vuosille 2021–2023 kaavaillusta 2,33 miljardin euron elvytyspaketista merkittävän osan näihin uutta luoviin toimenpiteisiin ja hakee siten elvytysrahoille suurinta mahdollista vipuvaikutusta.

Yliopistot muistuttavat, että EU:n talouspoliittisen ohjausjakson suositusten mukaisesti Suomen kasvumahdollisuuksia ja sopeutumiskykyä tuleviin haasteisiin vahvistavat keskeisimmin panostukset inhimilliseen pääomaan ja TKI-toimintaan.

– Rakennemuutosten ja koronapandemian aikana yhteiskunnan ja elinkeinoelämän on uudistuttava ennennäkemättömällä vauhdilla. Tämä edellyttää vahvoja tutkimus- ja koulutuspanostuksia. Yliopistot esittävät, että nämä tulevaisuusinvestoinnit nostetaan Kestävän kasvun ohjelmaan läpileikkaavaksi teemaksi. Siten varmistetaan, että elpymisvarat käytetään vauhdittamaan aitoa uudistumista. Kaikki ohjelman osa-alueet vihreästä siirtymästä digitalisaatioon ja työelämän kehittämiseen vaativat tuekseen tutkimusta ja koulutusta, toteaa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin puheenjohtaja Keijo Hämäläinen.

Yliopistot esittävät, että EU:n elpymispaketin varoja kohdennetaan Kestävän kasvun ohjelmassa:

1. Läpimurtoinnovaatioita synnyttävään tutkimukseen. Koronakriisi on osoittanut, että tutkimus pystyy vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin nopeasti, kun sen kilpailukyky on kunnossa. Tutkijalähtöistä, uraauurtavaa perustutkimusta tarvitaan myös kestävää kasvua tukevien läpimurtoinnovaatioiden synnyttämiseksi. Vuoden 2021 budjettiesitys ei kuitenkaan sisältänyt pysyviä TKI-lisäyksiä, ja EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessäkin panostukset Horizon Europe -ohjelmaan uhkaavat jäädä vähäisiksi. Jotta tutkimuksen kilpailukyky säilyy ja auttaa kerryttämään myös kansainvälistä tutkimusrahoitusta, tulee elpymisvaroja kohdentaa tutkimukseen TKI-tiekartan mukaisesti.

2. Osaamisekosysteemeihin ja tutkimusinfrastruktuureihin. Vetovoimaiset, verkottuneet osaamiskeskittymät ovat kestävän kasvun ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Hallitus tukee niitä parhaiten investoimalla elpymisrahoja TKI-rahoitukseen, kuten Suomen Akatemian lippulaivoihin ja Business Finlandin TKI-rahoitukseen. Myös yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuusmallia tulee vahvistaa. Lisäksi tarvitaan kunnianhimoisia panostuksia tutkimusinfrastruktuureihin – ilman tasokkaita tutkimuslaitteita ja -ympäristöjä Suomi ei näyttäydy houkuttelevana kansainvälisille osaajille. Hyvä instrumentti tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen on Suomen Akatemian FIRI-rahoitus, jota tulee vahvistaa.

3. Korkeatasoiseen digitalisoituvaan korkeakoulutukseen. Jatkuvan oppimisen kannalta avainasemassa on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kunnianhimoinen Digivisio 2030 -hanke, jota EU:n elpymisrahoitus voisi vauhdittaa merkittävästi. Digivisio mahdollistaa yksilöllisen opiskelun koko maan koulutustarjontaa hyödyntäen ja paikasta riippumatta. Näin Suomeen syntyy maailmanluokassa ainutlaatuinen oppimisen ekosysteemi, joka lisää kansainvälistä kilpailukykyämme. Lisäksi on välttämätöntä nostaa suomalaisten koulutustasoa, jotta puolella nuorista aikuisista olisi korkeakoulututkinto vuonna 2030. Yliopistot ovat sitoutuneita mittaviin aloituspaikkalisäyksiin, mutta ne edellyttävät pitkäjänteistä rahoitusta. Suomen kestävä kasvu rakentuu laadukkaan koulutuksen varaan.

Lisätietoja:

Keijo Hämäläinen
puheenjohtaja
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
puh. 040 0247 435

Tanja Risikko
toiminnanjohtaja
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
puh. 040 1952 037

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Leikkaukset yliopistojen perusrahoituksesta vievät pohjaa kasvulta

Hallituksen puoliväliriihessä kohdennettiin korkeakouluihin yhteensä lähes 120 MEUR leikkaukset, mikä rapauttaa vakavasti Suomen kykyä rakentaa koulutukseen ja tutkimukseen perustuvaa kasvua ja...

 | Tiedotteet ja uutiset

Kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii panostuksia osaamiseen

Puoliväliriihestä tarvitaan linjauksia Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi ja uutta luovan tutkimuksen vahvistamiseksi. Näin luodaan perustaa vaikuttavalle TKI-toiminnalle ja kasvatetaan työn...

 | Tiedotteet ja uutiset

EU:n 10. puiteohjelma (FP10) tulee säilyttää itsenäisenä ja ensisijaisesti tieteen ja tutkimuksen ohjaamana  

Eurooppa tarvitsee pitkäjänteisen ja budjetiltaan kunnianhimoisen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, joka perustuu korkeaan laatuun ja huippuosaamiseen.   Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry...