Arctic ja Borealis – jo nimet johtavat pohjoiseen. Suomen yhdestätoista biopankista kaksi toimii Pohjois-Suomessa.
Biopankkien yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Ne tarjoavat aineistoja terveyden ja hyvinvoinnin sekä lääke- ja biotieteen tutkimukseen. Niiden avulla voidaan esimerkiksi edistää väestön terveyttä, tunnistaa tautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä kehittää hoitokäytäntöjä.
Biopankki Borealisissa säilytetään laajoja potilasnäyteaineistoja, kuten 1,8 miljoonan näytteen patologian kudosnäytearkistoa. Arctic Biopankin puolestaan muodostavat Pohjois-Suomen syntymäkohortit 1966 ja 1986 sekä kaksi terveen ikääntymisen tutkimuskohorttia. Niistä on kerätty yhteensä satoja tuhansia veri-, virtsa- ja ulostenäytteitä, solu- ja hiusnäytteitä sekä runsaasti analyysitietoa.
Syntymäkohorttitutkimusta jo yli 50 vuotta
Pohjois-Suomen syntymäkohorteilla on tehty tutkimusta vuosikymmenien ajan. Kohortin 1966 tutkimus käynnistyi vuonna 1965, jolloin Pohjois-Suomessa asuvat raskaana olevat naiset kutsuttiin tutkimukseen. Lapsia syntyi kohorttiin 12 231, ja heidän terveyttään on sen jälkeen seurattu. Vastaava syntymäkohortti 1986 käsittää Oulun ja Lapin lääneissä asuneet naiset ja heille syntyneet lapset.
Syntymäkohorteilla tehty tutkimus on tuottanut jo 143 väitöskirjaa ja yli 1600 tieteellistä artikkelia. Kohorteilla voidaan selvittää raskausajan tapahtumien vaikutusta sairastavuuteen myöhemmin lapsuudessa tai aikuisiässä. Esimerkiksi äidin raskausajan tupakoinnin yhteyttä sairastavuuteen on tutkittu runsaasti. Kohortin 1966 laaja terveystutkimus 46-vuotiaana toi puolestaan uutta tietoa kroonisen tuki- ja liikuntaelinkivun ja suurentuneen työkyvyttömyysriskin välisestä yhteydestä, mikä paransi terveydenhuollon mahdollisuuksia tunnistaa korkean riskin henkilöt. Myös mielenterveyttä on molemmissa kohorteissa tutkittu laajasti. Parhaillaan selvitetään pandemian vaikutuksia keski-ikäisten hyvinvointiin.
Biopankki Borealisiin kuuluu myös alkuraskauden seeruminäytekokoelma, äitiyskohortti. Se kattaa yli 95 prosenttia Suomessa vuosina 1983–2016 raskaana olleiden naisten seeruminäytteistä. Aineiston avulla voidaan tutkia raskaudenaikaisia tekijöitä ja niiden yhteyttä terveyteen. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin yhteys D-vitamiinivajeen ja kohonneen MS-tautiriskin välillä paitsi äidillä myös syntyvällä tyttärellä. Aineistoa hyödyntäen on selvitetty myös syövän ilmaantumisen riskimarkkereita, äidin raskaudenaikaisten biomarkkereiden yhteyttä lapsen psykiatrisiin sairauksiin ja HPV-rokotusohjelman hyötyä.
Biopankkitutkimuksella lisää vaikuttavuutta
Eri biopankkien käytäntöjä on viime vuosina yhtenäistetty, mikä luo uusia tutkimusmahdollisuuksia. Aineistojen yhteiskäytön mahdollisuuksia selvitettiin vuosina 2017–2020 Suomen Akatemian hankkeessa, jossa pyrkimyksenä oli luoda malli erilaisten tietoaineistojen yhdistämiselle ja tutkimuskäytölle. Laaja, yhtenäinen aineisto on edellytys suomalaisten biopankkien potentiaalin toteutumiselle tutkimuksessa ja terveydenhuollossa.
Hankkeessa olivat mukana THL Biopankin kansalliset tutkimuskohortit, Pohjois-Suomen syntymäkohortit ja Borealisin äitiyskohortin aineistot. Hankkeessa keskityttiin terveen ikääntymisen kannalta keskeisiin tutkimustietoihin sekä aineenvaihduntaan ja perimään liittyviin mittaus- ja näyteanalyysitietoihin. Yhteensä aineistoissa on lähes 1,4 miljoona henkilöä, joille luotiin hankkeen sisäinen tunniste. Väestötutkimusten aineistojen sisältöjä harmonisoitiin yli 100 000 henkilön ja 117 yksittäisen tiedon osalta.
Tärkeää on myös, että Suomeen luodaan kansainvälisesti edistyksellinen biopankki-infrastruktuuri. Tätä asiaa edistää Suomen biopankkien osuuskunta FinBioBank (FINBB), jonka omistavat yhdessä suomalaiset yliopistot ja yliopistosairaalat. FINBB:n Fingenious-portaali (finbb.fi) tarjoaa tutkijoille yhden luukun pääsyn jo lähes kaikkien biopankkien aineistoihin.
Lakimuutokset uhkaavat Suomen asemaa biopankkien edelläkävijänä
Suomen biopankkitoimintaa on kehitetty voimakkaasti viime vuosina, ja Suomi onkin tietyiltä osin biopankkitoiminnan mallimaa. Vuonna 2013 voimaan tullut biopankkitoimintaa säätelevä biopankkilaki on onnistunut luomaan biopankeista selkeän ja hyvin toimivan kanavan ihmisperäisten näytteiden ja tietojen tutkimuskäyttöön. Samalla näytteiden antajien oikeuksista ja vaikutusmahdollisuuksista on pidetty huolta. Biopankkilaki on lisännyt suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä maailmalla.
Biopankkilakia ollaan uusimassa parhaillaan, ja ehdotetut muutokset ovat valitettavasti uhka hyvin alkaneen biopankkitoiminnan jatkuvuudelle. Riskinä on, että toteutuessaan lakimuutokset heikentävät huomattavasti biopankkien toimintaedellytyksiä ja estävät kansainvälisesti kilpailukykyisen biopankkitoiminnan ja -tutkimuksen Suomessa.
Tärkeää olisikin, että lainsäädännön uudistamisessa kuultaisiin tiedeyhteisön näkemyksiä. Näin turvataan Suomen asema biopankkitutkimuksen mallimaana. Positiivista kehitystä tukee sekin, että suomalaiset ovat hyvin tutkimus- ja biopankkimyönteisiä. Esimerkiksi Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 kuuluvista henkilöistä yli 3000 palautti suostumuksen kuukauden sisällä biopankkitiedotteen saamisesta.
Minna Ruddock on Oulun yliopiston Väestötutkimuksen infrastruktuurin ja Arctic Biopankin johtaja. Raisa Serpi on Pohjois-Suomen biopankki Borealisin johtaja ja Oulun yliopiston tutkija.
Kuvat: Seija Leskelä ja Ari-Pekka Kvist