Puoliväliriihestä tarvitaan linjauksia Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi ja uutta luovan tutkimuksen vahvistamiseksi. Näin luodaan perustaa vaikuttavalle TKI-toiminnalle ja kasvatetaan työn tuottavuutta ja Suomen kilpailukykyä.
Unifi muistuttaa puoliväliriiheen kokoontuvaa Petteri Orpon (kok.) hallitusta laadukkaan koulutuksen ja uutta luovan tutkimuksen merkityksestä Suomelle.
Tilanne on koulutustason osalta kriittinen. Suomessa nuorten ikäluokkien koulutustaso on selvästi alle OECD-maiden keskitason, ja useat toimialat raportoivat korkeasti koulutetun työvoiman kasvavasta tarpeesta. On myös arvioitu, että Suomi tarvitsee vuosittain noin 9 000 uutta henkilöä kasvavaan tutkimus- ja kehitystyöhön.
Koulutustason nostoon tarvitaan pikaisesti hallituskaudet ylittävä pitkän tähtäimen suunnitelma ja sitoutuminen koulutuksen rahoituksen ja resurssien pysyvään kasvattamiseen.
– Valtiovarainministeriön maaliskuinen kehysehdotus 3,6 MEUR rahoitustason lisäyksestä on askel oikeaan suuntaan, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yli vaalikausien ulottuvaa paljon kokonaisvaltaisempaa näkymää ja sitoutumista koulutuksen korkeaan laatuun, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.
Yliopistot tekevät enemmän huomattavasti vähemmällä
Aloituspaikkojen vähennykset 2000-luvun alussa, myöhemmät rahoitusleikkaukset ja indeksijäädytykset ovat heikentäneet yliopistojen rahoituspohjaa. Yliopistojen reaalinen rahoitus on huomattavasti matalammalla tasolla kuin 10 vuotta sitten. Opiskelijamääriin suhteutettu rahoitus on 20 – 30 prosenttia pienempi kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa.
Suomen korkeakoulujärjestelmä on laadukas ja tehokas. Kun korkeakoulujärjestelmien toimintaa vertaillaan suhteessa BKT:hen, on Suomi 50 maan vertailussa ykkössijalla. Jatkuva rahoituksen tason lasku yhdistettynä opiskelijamäärien kasvuun uhkaa kuitenkin koulutuksen laatua. Yliopistot muistuttavat, että koulutuksen laadun heikentymisen negatiiviset vaikutukset näkyvät lopulta laajasti koko yhteiskunnassa. Tähän Suomella ei ole varaa. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla rakennetaan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti Suomen profiilia korkean osaamisen, huippututkimuksen ja laadukkaan TKI-toiminnan suunnannäyttäjänä – maana joka on kiinnostava kohde osaajille ja yrityksille.
Innovaatioiden perusta on uutta luova tutkimus
T&K-lisärahoitusta tulee suunnata suoraan yliopistoille. Tämä linjaus löytyy myös parlamentaarisen TKI-ryhmän raportista. Valtiovarainministeriön ehdotus siitä, että T&K-lisärahoitusta kohdennetaan yliopistojen T&K-toiminnan rahoitukseen 15 MEUR vuonna 2026 ja 29 MEUR seuraavina vuosina on positiivinen avaus, mutta rahoituksen tason tulee olla huomattavasti korkeampi.
Unifi korostaa myös sitä, että rahoituksen käytössä tulee olla joustoa, jotta yliopistot voivat kohdentaa sen tutkimustoimintaan mahdollisimman vaikuttavasti. Kansainvälisesti korkeatasoinen edelläkävijätutkimus vaatii resursointia tutkijoihin, yhteistyöverkostoihin ja huippuluokan tutkimusympäristöihin tutkimusinfrastruktuureineen. Yliopistojen T&K-rahoituksen vahvistaminen on edellytys sille, että yliopistot voivat kilpailla menestyksekkäästi ulkopuolisesta T&K-rahoituksesta. Ulkopuolinen kilpailtu T&K-rahoitus vaatii yliopistoilta paitsi hakijoita ja tutkimuksen tekijöitä myös omarahoitusosuutta, joka on tyypillisesti 20-30 prosenttia hankkeen kustannuksista. Mikäli yliopistojen oman tutkimusrahoituksen taso ei pysy kilpaillun rahoituksen kasvun perässä, tulee raja vastaan kilpaillun rahoituksen hyödyntämismahdollisuuksissa.
Muun muassa OECD on todennut, että suomalainen innovaatiotoiminta on liikaa olemassa olevan parantelua sen sijaan, että meillä panostettaisiin radikaaleihin innovaatioihin. Näin syödään Suomen kilpailukykyä.
– Toivomme päättäjiltä rohkeutta: panostetaan uutta luovaan tutkimukseen, josta syntyy uutta tietoa, innovaatioita, liiketoimintaa ja koko yhteiskunnan uudistumista. Pitkällä tähtäimellä näin saadaan suurin tuotto julkisille T&K-investoinneille, sanoo Heikki Holopainen.
Lisätietoja: Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639 331