Hyppää sisältöön

Leikkaukset yliopistojen perusrahoituksesta vievät pohjaa kasvulta

 | Tiedotteet ja uutiset

Hallituksen puoliväliriihessä kohdennettiin korkeakouluihin yhteensä lähes 120 MEUR leikkaukset, mikä rapauttaa vakavasti Suomen kykyä rakentaa koulutukseen ja tutkimukseen perustuvaa kasvua ja hyvinvointia.  

Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihessä tehdyt leikkauspäätökset syövät Suomen osaamisperustaa ja tulevat heikentämään myös T&K-rahoituksen vaikuttavuutta. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry pitää päätöksiä hämmentävinä. 

Korkeakoulusektorin rahoitus pienenee kehysriihipäätösten myötä pysyvästi. Vuonna 2026 perusrahoituksen leikkaus on 82,7 miljoonan euroa. Positiivista on, että korkeakoulujen tutkimusrahoitusta kasvatetaan parlamentaarisen sovun mukaisesti. Vuonna 2026 lisäys on 30 miljoonaa euroa. Muutosten kokonaisvaikutus tarkoittaa yli 50 miljoonaa euron vähennystä korkeakoulujen rahoitukseen ensi vuonna. 

Kehysriihimerkinnöissä todetaan, että koulutus- ja osaamistasoa on vahvistettava entisestään ja tämä on myös yksi Riston Murron ryhmän esittämistä kasvutoimista. Vähemmästä on kuitenkin vaikea lisätä.  

– Tämänhetkisten tietojen valossa tilanne näyttää huolestuttavalta. Ymmärrämme, että julkisen talouden tilanne on vaikea ja säästöpaineet ovat isot. Korkeakoulutuksesta leikkaaminen kuitenkin rapauttaa tulevan kasvun perustaa, sanoo Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä

Yliopistojen koulutuskapasiteettia tulisi vahvistaa pitkäjänteisesti 

Korkeakoulutuksesta leikataan kokonaisuudessaan 117,7 miljoonaa euroa, josta 52,7 miljoonaa euroa aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdennettuja leikkauksia ja 65 miljoonaa euroa uusia suoria leikkauksia perusrahoitukseen. Pysyväksi leikkaukseksi jää ainakin 67,7 miljoonaa euroa. Leikkausten kohdentumisesta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ei ole tietoa. 

Kehysriihen tiedotustilaisuudessa mainittiin lisäksi, että korkeakouluille suunnataan lisäaloituspaikkoihin 100 miljoonaa euroa jaettuna usealle vuodelle. Lisäyksestä ei kuitenkaan ole mainintaa julkaistuissa kirjauksissa, joten sitä on pidettävä epävarmana. Toteutuessaan lisäys pehmentäisi pysyvän rahoituksen leikkauksia ensimmäisinä vuosina, mutta ei muuttaisi kokonaiskuvaa rahoituksen vähentymisestä. 

Nuorten ikäluokkien koulutustason nostaminen kohti hallitusohjelmassa linjattua 50 prosenttia tulee osoittautumaan hyvin haastavaksi, ellei mahdottomaksi. Unifi muistuttaa myös aiemmista leikkauksista ja indeksijäädytyksistä.  Suomen takamatka verrokkimaihin kasvaa leikkausten myötä entisestään, sillä opiskelijamääriin suhteutettuna korkeakoulujen rahoitus on Suomessa jo nyt n. 20-30 % matalampi kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa.

Perusrahoituksen leikkaukset heikentävät T&K-panostusten vaikuttavuutta

T&K-rahoituspanosta suunnataan suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen, mikä on positiivista. Yliopistojen tutkimusrahoitukseen osoitetaan 59 miljoonaa (20 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 39 miljoonaa vuodesta 2027 eteenpäin). Myös Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuksien nostaminen 527 miljoonaan euroon 2026 ja edelleen 587 miljoonaan euroon vuonna 2027 on hyvä uutinen. Se tukee yliopistoissa tehtävää uutta luovaa tieteen eturintamassa kulkevaa tutkimusta, joka on välttämätöntä Suomen kilpailukyvylle.  

Perusrahoituksen leikkaukset kuitenkin syövät T&K-rahoituksen vaikuttavuutta, sillä yliopistot toimivat kokonaisuutena: opetus perustuu tutkimukseen ja akateeminen henkilöstö sekä tutkii että opettaa. Kun samaan aikaan leikataan ja lisätään aloituspaikkoja, liudentuu resurssi luoda uutta ja innovoida siihen suunnatulla lisärahoituksella.

– Suomi on asettanut kovia tavoitteita koulutustason nostoon ja T&K-toiminnan kiihdyttämiseen. Näitä tavoitteita on vaikea saavuttaa ilman pitkäjänteistä ja ennakoitavaa rahoitusta. Suomen tulevan kasvupotentiaalin kannalta yliopistojen toimintaedellytysten vahvistaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen

Rahoituspäätösten lisäksi kehysriihimerkinnöissä on mainittu useita isoja toiminnallisia korkeakouluihin vaikuttavia muutoksia, kuten opintosetelit ja tutkinnon suorittaminen avoimessa yliopistossa. Näiden rahoituksesta ja toteuttamisesta tarvitaan lisätietoa. 

Lisätietoja: Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä, p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639331

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

Kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii panostuksia osaamiseen

Puoliväliriihestä tarvitaan linjauksia Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi ja uutta luovan tutkimuksen vahvistamiseksi. Näin luodaan perustaa vaikuttavalle TKI-toiminnalle ja kasvatetaan työn...

 | Tiedotteet ja uutiset

EU:n 10. puiteohjelma (FP10) tulee säilyttää itsenäisenä ja ensisijaisesti tieteen ja tutkimuksen ohjaamana  

Eurooppa tarvitsee pitkäjänteisen ja budjetiltaan kunnianhimoisen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, joka perustuu korkeaan laatuun ja huippuosaamiseen.   Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry...

 | Tiedotteet ja uutiset

Visio 2040: Investoinnit inhimilliseen pääomaan rakentavat menestyvää Suomea ja luovat tulevaisuususkoa

Suomi tarvitsee vahvan yhteisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision kohti vuotta 2040. Tarvitsemme laajapohjaista kansallista sitoutumista ja investointeja koulutustason nostoon, uutta luovan...