Yhdistyksemme vietti sunnuntaina 25.8.2019 merkkipäivää: silloin tuli nimittäin kuluneeksi 50 vuotta rehtorien neuvoston perustamisesta. Vuosien varrelle on mahtunut monenlaisia vaiheita. Niitä kertasi keväällä blogikirjoituksessaan Liisa Savunen (Unifin pääsihteeri ja toiminnanjohtaja vuosina 2007–2014), joka kirjoitti Unifin ensimmäisestä 40 vuodesta yliopistojen rehtorien neuvostona ja sen toiminnasta sittemmin vuodesta 2009 alkaen yhdistysmuotoisena järjestönä.
Rehtorien neuvosto on palvellut rehtorien yhteisen keskustelun foorumina, jossa on eri vuosikymmeninä käsitelty varsin ajankohtaiselta kuulostavia asioita. Esimerkiksi 15.12.1995 pidetyssä neuvoston kokouksessa asialistalla oli valmistautuminen neuvotteluun opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosaston kanssa koskien perusrahoituksen budjetointia. Pohdittiin muun muassa, mikä on rahoituksessa tutkimuksen ja opetuksen oikea suhde, mikä on eri alojen oikea painotus ja mikä on valtakunnallisten tehtävien laita. Todettiin, että koulutusalojen yhteistyötä tarvitaan. Lopuksi kirjattiin, että rahoitusmallin uudistamisen aikataulu on tiukka. Kiire on ollut aiemminkin asioiden valmistelussa.
Korkeakoulu- ja tiedepoliittisessa keskustelussa tietyt teemat säilyvät vuodesta, jopa vuosikymmenestä toiseen. Tiettyinä hetkinä ne ovat erityisen pohdinnan ja toimenpiteiden kohteina, mutta väistyvät joksikin aikaa sivummalle palatakseen taas takaisin, mutta hieman uudistunein termein ja problematiikoin. Silti ja juuri siitä syystä asiat kehittyvät. Kuten Sinuhe toteaisi; ”näin on aina ollut ja näin on aina oleva”.
Unifi on olemassa, jotta yliopistot kukoistaisivat, jotta yhteiskuntamme kukoistaisi.
Rehtorien neuvoston perustamisesta tuli nyt elokuussa kuluneeksi 50 vuotta. Syntymäpäivänä on hyvä hetki miettiä Unifin roolia tulevaisuudessa. Tarvitaanko Unifin kaltaista toimijaa?
Unifin vision mukaan yliopistot ovat ”kansainvälisesti arvostettuja tulevaisuuden tiennäyttäjiä, yhteiskunnan uudistajia ja menestyksen rakentajia. Yliopistot tukevat kestävää kasvua ja vahvistavat hyvinvointia korkealaatuisella tutkimukseen perustuvalla koulutuksella sekä vaikuttavalla tieteellisellä ja taiteellisella toiminnalla. Yliopistot ovat vaikuttavan tieteellisen tiedon, korkean osaamisen ja syvällisen sivistyksen tuottajia”.
Tähän kiteytyy hyvin Unifin toiminnan ydin. Unifi on olemassa, jotta yliopistot kukoistaisivat, jotta yhteiskuntamme kukoistaisi. Mutta miten Unifia tulisi kehittää, jotta se entistä paremmin täyttäisi sille asetetut odotukset?
Suomen hallituksen ohjelman sekä OKM:n korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n toteuttaminen ovat nyt käynnistyneet. Tämä korostaa Unifin roolia koordinoijana ja fasilitaattorina. Hallitusohjelman ja ministeriön vision toimeenpanossa yliopistojen vuorovaikutuksen ja keskusteluyhteyden poliittisten päätöksentekijöiden ja ministeriön kanssa tulee olla avointa ja toimivaa.
Toimeenpano edellyttää myös, että yliopistot vahvistavat keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa. Päällekkäisyyksien purkaminen ja yhteistyön lisääminen myös tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa on välttämätöntä. Tässäkin Unifilla on tärkeä tuki- ja palvelutehtävä. Vuorovaikutuksen tukemisen tarvetta ei vähennä, että yliopistoilla on ja tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan vielä selkeämmin erilaisia strategisia painotuksia ja rooleja – päinvastoin.
Yliopistojen toiminnan tunteminen on edellytys niiden tekemän työn arvostukselle.
Yliopistot eivät ole yhtenäinen joukko valtion tilivirastoja vaan moniääninen joukko autonomisia toimijoita. Yliopistojen profiilit eritytyvät, ja kaikissa asioissa yhteisen tahtotilan muodostaminen ei ole mahdollista. Mutta asioissa, joissa on voidaan löytää yhteinen kanta, on tärkeää, että siitä myös viestitään kuuluvasti.
Kohderyhmänä päätöksentekijät ovat tietysti avainasemassa, mutta suurta yleisöä ei sovi unohtaa. Yliopistojen toiminnan tunteminen on edellytys niiden tekemän työn arvostukselle. Kansalaisten tulee tietää ja ymmärtää, mikä merkitys tutkimuksella ja koulutuksella on heidän arkensa turvaamisessa ja toimeentulon rakentamisessa.
Yliopistoja tarvitaan, jotta Suomi menestyisi. Tämä on se ydinsanoma, jota Unifi haluaa konkretisoida viesteiksi ja toiminnaksi yli hallituskausien ja muuttuvien kansallisten ja kansainvälisten tiede- ja korkeakoulupoliittisten suhdanteiden.
Kirjoittaja on Unifin toiminnanjohtaja.