SuomiAreenassa keskustellaan tiistaina 27.6. huoltovarmuudesta. Unifin, Suomen Akatemian ja Sivistan tilaisuudessa pohditaan, miten tiedon ja osaamisen huoltovarmuudesta huolehditaan nyt ja miten sitä voidaan kehittää. Eurooppalaisesta näkökulmasta ajankohtaista nyt on systeemisen ajattelun ja siihen perustuvan päätöksenteon nopea käyttöönotto. Siihen tarvitsemme muun muassa laajempaa tiedepaneelien hyödyntämistä päätöksenteossa sekä luonnollisesti vahvempaa tieteen resursointia pitkälle tulevaisuuteen, kertoo keskusteluun osallistuva europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja koronapandemia ovat ravistelleet kansalaisten ja päättäjien arkea, ja huoltovarmuus eli yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteissa on noussut esille yhtenä kriisinkestävyyden kriittisistä kysymyksistä.
Huoltovarmuus on nähty perinteisesti materiaalisena varautumisena ja kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn varmistamisena. On kuitenkin selvää, että tutkittu tieto ja korkea osaaminen ovat oleellisia elementtejä huoltovarmuuden turvaamisessa. Yhteiskunnan tulee pystyä huolehtimaan myös kriittisestä aineettomasta pääomasta.
Miten tiedon huoltovarmuus turvataan?
Tiedon, tutkimuksen ja osaamisen ylläpitäminen on Suomen kohtalonkysymys, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko. Tiedon huoltovarmuuden kehittämiseen tarvitaan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Yliopistoissa tehtävä laaja-alainen tutkimus rakentaa tieteellisen tiedon perustaa, joka on edellytys tiedon nopealle hyödyntämiselle. Kriisit ovat ennakoimattomia, joten emme voi etukäteen tietää, mitä tietoa tulevaisuudessa tarvitaan. Suomen tulee siksi huolehtia tutkimuksestaan laaja-alaisesti.
Eurooppalainen strateginen omavaraisuus vaikuttaa EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan
Suomessa laki määrää, että valtiolla on velvollisuus huolehtia maamme huoltovarmuudesta. Euroopan unionin yhteisölainsäädäntöön huoltovarmuusasiat eivät kuulu kattavasti, mutta asia on esillä muun muassa osana turvallisuuspolitiikkaa, strategista omavaraisuutta ja tiedon pääoman kehittämistä, sanoo Sirpa Pietikäinen.
Kasvavan epävakauden, lisääntyneen strategisen globaalin kilpailun ja turvallisuusuhkien edessä Euroopan unioni vahvistaa strategista autonomiaansa suvereniteettinsa rakentamiseksi ja riippuvuuksiensa vähentämiseksi.
EU:n strategisen autonomian tavoittelu edellyttää paitsi kriittistä teollisuutta, myös teknologiaa, tutkimusta ja innovaatioita. Autonomian tavoittelulla on siten suorat vaikutukset EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan avaten uusia mahdollisuuksia yliopistoille. Mutta samalla on hyvä pohtia, tuoko EU:n sitoutuminen strategiseen autonomiaan myös rajoituksia: mikä on sen vaikutus kansainväliseen yhteistyöhön, avoimeen tieteeseen tai jopa akateemiseen vapauteen?
Keskenään verkottunut tutkimus on kestävän tulevaisuuden edellytys
Tarvitsemme nopeasti globaalisti kykyä systeemiseen ajatteluun ja ennakoivaan päätöksentekoon, korostaa Sirpa Pietikäinen. Tämä tarkoittaa valtavaa panostusta keskenään verkottuneeseen tutkimukseen, tieteeseen ja laajamittaisesti kaiken tasoiseen koulutukseen yhtenäisesti joka puolella maailmaa. Niin vaikeaa kuin se onkin, tarvitsemme laajempaa globaalia yhtenäisyyttä ja yhteistyötä nyt juuri kun monet voimat vetävät sitä erilleen. Jos uskoo maapallon olevan litteä, ei sen ympäripurjehdukseen voi suostua, vaan ensin ymmärryksen ja todellisuuskuvan on muututtava. Ilman tällaista kollektiivista kopernikaanista paradigmanmuutosta emme selviä, emmekä onnistu säilyttämään planeettaamme elinkelpoisena, sanoo Pietikäinen.
Koska kukaan ei tiedä, mitkä suuret strategiset haasteet yllättävät meidät tulevaisuudessa, on yksi keskeisimmistä strategisen autonomian edellytyksistä vahva ja laaja-alainen perustutkimus, joka on yhteiskunnan kehityksen ja tulevaisuuden innovaatioiden kivijalka.
Tule seuraamaan keskustelua huoltovarmuudesta, joko Poriin tai verkkoon!
Suomen Akatemia, Sivistystyönantajat ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry järjestävät SuomiAreenassa ti 27.6.2023 klo 19–19.45 keskustelun tiedon ja osaamisen huoltovarmuudesta.
Keskustelemassa ovat tutkimusjohtaja Petri Uusikylä (Vaasan yliopisto), johtaja Heikki Kuutti Uusitalo (Sivista ry), toiminnanjohtaja Tanja Risikko (Unifi ry), kehitysjohtaja Jussi Vauhkonen (Suomen Akatemia) ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Keskustelun juontaa Mari Haavisto. Katso tapahtumatiedot täällä.
Tervetuloa mukaan SuomiAreenaan! Voit seurata keskustelua myös verkossa joko suorana tai tallenteena MTV Katsomossa.
Lisätietoja:
Jenni Koistinen, viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden asiantuntija, Unifi. P. 050 5506 122, jenni.koistinen(at)unifi.fi