Hallituksen puoliväliriihessä on kova paine löytää toimia talouskasvun vahvistamiseksi Suomelle. Laaja joukko järjestöjä toteaa yhteiskannanotossaan, että koulutustason nosto on yksi ilmiselvä keino kasvun vauhdittamiseksi, jota tulisi pikaisesti hyödyntää. Järjestöt vaativat, että koulutus ja osaamistason nostamiseksi muodostetaan hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen suunnitelma, jolla sitoudutaan vahvistamaan pysyvästi koulutuksen rahoitusta ja resursseja.
Tarvitaan osaamiseen ja osaajiin panostamista
– Suomi on viisaasti ja rohkeasti päättänyt hakea kasvua investoimalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Laajan tutkimustiedon mukaan vaikuttava TKI-toiminta ja -yhteistyön lisääminen toimijoiden kesken edellyttää myös osaamiseen ja osaajiin panostamista. Nyt niiden saatavuus uhkaa koulutus- ja osaamistason laskun vuoksi muodostua pullonkaulaksi tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Viimeksi tämän nosti esiin Suomen pankin ennuste, joka osoittaa, että pitkän aikavälin talouskasvusta puolet selittyy inhimillisen pääoman kasvulla. Tämä kasvu taas tuotetaan pääosin investoinneilla koulutukseen, järjestöt toteavat.
Korkeasti koulutetun työvoiman tarve kasvaa
Korkeakoulutettujen osuus nuorista ikäluokissa eli 25–34-vuotiaiden joukossa ei ole kasvanut Suomessa 2000-luvulla. Suomi kuuluu jo OECD-maiden heikoimpaan kolmannekseen nuorten aikuisten korkeakoulutettujen osuudessa. Samaan aikaan useat toimialat ovat raportoineet korkeasti koulutetun työvoiman kasvavasta tarpeesta (esim. Teknologiateollisuus ja Palvelualat). Joulukuussa 2024 julkaistu teollisuuspoliittinen strategia nostaa osaajien saatavuuden varmistamisen keskeiseksi tavoitteeksi.
Korkeakoulujen koulutuskapasiteettia pitää lisätä merkittävästi
– Koulutus- ja osaamistason noston tavoite vaatii merkittävää korkeakoulujen koulutuskapasiteetin lisäämistä, järjestöt huomauttavat.
Korkeakoulujen reaalinen rahoitus on jäänyt satoja miljoonia euroja matalammalle tasolle kuin 20 vuotta sitten. Tämän taustalla ovat aloituspaikkojen vähennykset 2000-luvun alussa, myöhemmät rahoitusleikkaukset ja indeksijäädytykset. Opiskelijamääriin suhteutettu rahoitus on 20–30 prosenttia matalampi kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa.
Korkeakoulujen TKI-työ on vaikuttavaa
Korkeakoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeinen tekijä on myös koulutuksen ja tutkimuksen yhteys. Toistaiseksi TKI-rahoitusta ei ole vielä käytetty parlamentaarisen tahdon mukaisesti korkeakoulujen perusrahoitukseen. Osana korkeakoulujen toimintaa tehty TKI-työ tuottaa laaja-alaisimman vaikuttavuuden yhteiskunnan inhimilliseen pääomaan ja osaamisen kasvattamiseen yhteiskunnassa.
Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt vaativat, että koulutus- ja osaamistason nostamiseksi laaditaan hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen suunnitelma, joka hyväksytään parlamentaarisesti ja jolla sitoudutaan vahvistamaan pysyvästi koulutuksen rahoitusta ja resursseja. Työn aloittamisesta pitää päättää puoliväliriihessä ja toimet on aloitettava viivyttelemättä.
Akava ry
Akavan opiskelijat
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Sivistysala ry
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Maria Löfgren, Akava ry, p. 040 568 2798
Puheenjohtaja Pauliina Ryökäs, Akavan opiskelijat, p. 044 747 3671
Toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, p. 050 594 0731
Puheenjohtaja Katariina Murto, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, p. 050 568 9188
Johtaja Heikki Kuutti Uusitalo, Sivistysala ry, p. 050 302 8246
Puheenjohtaja Julia Väänänen, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, p. 050 389 1000
Toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, p. 0400 639 331
Puheenjohtaja Anselmi Auramo, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, p. 045 647 1116