Unifi kutsui elinkeinoelämän ja muut yhteistyökumppanit keskustelemaan siitä, kuinka tohtorien osaaminen tuodaan entistäkin paremmin koko yhteiskunnan käyttöön. Tahto yhteistyön tiivistämiseen yli sektorirajojen on vahva.
Miten keväällä käynnistyneestä tohtoripilotista saadaan parhaat tehot irti? Tätä pohdittiin Unifin keskustelutilaisuudessa, jossa saman pöydän ääreen kokoontui elinkeinoelämää, tutkimuslaitoksia, säätiöitä ja muita yliopistojen kumppaneita.
Tuhannen tohtorin kouluttamiseen tähtäävällä pilotilla on selkeä tavoite: paikata akuuttia osaajapulaa. Nykyisten koulutusmäärien päälle tarvitaan vuosittain 9 000 uutta TKI-osaajaa, joista noin 2 000 on tohtoreita, muistutti Unifin puheenjohtaja, rehtori Ilkka Niemelä. Tällä hetkellä tohtorintutkintoja suoritetaan vuodessa noin 1 600. Nykyhallituksen rahoittamat tohtorikoulutuksen lisäpaikat ovatkin erittäin tärkeitä Suomen muiden TKI-investointien onnistumiselle.
– Jos osaajia ei ole, julkiset panostukset eivät tuota toivottua tulosta, Niemelä totesi.
Tohtoripilottiin valittu noin 700 väitöskirjatutkijaa
Yliopistojen yhteinen pilotti on alkanut reippaasti. Väitöskirjatutkijan paikkoihin tuli keväällä yli 10 000 hakemusta, joista kansainvälisiltä osaajilta noin 70 prosenttia. Noin 700 väitöskirjatutkijaa nyt valittu, ja 95 prosenttia valituista on vastaanottanut paikan. Valituista noin 40 prosenttia oli suomalaisia. Suurin osa paikan vastaanottaneista aloittaa jo syksyllä 2024. Loput paikat täytetään tämän syksyn aikana toteutettavissa hauissa.
Koulutukseen valittavien uranäkymät ovat hyvät: tilastojen valossa tohtorien työllisyysaste on korkea, ja heidän osuutensa yritysten T&K-työntekijöistä on lähes tuplaantunut 10 vuodessa.
Niemelän mukaan tohtorikoulutus onkin monella tapaa hyvässä pisteessä. Silti sitä voidaan kehittää yhä paremmaksi yritysten ja muiden kumppanien kanssa – jotka ovatkin mukana pilotissa.
– Se on tae sille, että voimme ottaa seuraavan askeleen, Niemelä kiteytti.
Tohtorien osaaminen käyttöön kaikille aloille
Yhteistyön tiivistämiseen kannustavat myös yliopistojen yhteiset tutkijakoulutuksen suositukset, jotka Unifi julkaisi kesäkuussa. Niiden tavoite on lisätä tohtorikoulutuksen vetovoimaa ja työelämäyhteyksiä sekä nopeuttaa valmistumista laadusta tinkimättä. Suositukset tukevat käynnissä olevaa pilottia.
– Miten saadaan tuhat uutta väitöskirjatutkijaa parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttämään yhteiskuntaa, tiivisti suositusten valmistelua johtaneen ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehtori Jari Hämäläinen.
Oleellista on edistää tohtorien liikkuvuutta, tehdä työelämäyhteistyöstä systemaattista ja etsiä tutkijakoulutukselle innovatiivisia rahoitusmalleja. Yliopistot ja kumppanit tarvitsevat myös hyviä ratkaisuja esimerkiksi immateriaalioikeuksista sopimiseen ja jaettujen työsuhteiden toteuttamiseen.
– Kansallisten käytäntöjen yhtenäistäminen on tärkeää, jotta yhteistyökumppanit eivät joudu jokaisen yliopiston kanssa miettimään samoja asioita uusiksi, korosti suositukset laatineen työryhmän puheenjohtaja Annu Perttunen.
Tekoälypilotin herättämä kiinnostus ylitti odotukset
Käynnissä on parhaillaan 15 yliopistojen yhteistä tohtoripilottihanketta. Yksi niistä on tekoälyyn keskittyvä AI-DOC, jota luotsaa Aalto-yliopiston apulaisprofessori Arno Solin. Kyseisen pilotin idea on kouluttaa tohtoreita tekoälyn kehittäjiksi ja soveltajiksi eri aloille terveysteknologiasta liike-elämään.
Kymmenen yliopiston AI-DOC-verkosto tarjoaa sata väitöskirjatutkijan paikkaa, joihin rekrytoitiin heti keväällä 76 osaajaa. Heistä 60 prosentilla on jo suunnitelmissa yritysyhteistyötä.
– Tämä vaikuttaa erittäin lupaavalta, Solin totesi.
Pilotti on myös osoittautunut todella vetovoimaiseksi: hakemuksia kertyi keväällä 2 500 kappaletta ja syksyn täydennyshaussakin liki 800. Solinin mukaan myös yritykset ovat olleet AI-DOC-pilotista erittäin kiinnostuneita. Niitä osallistuu siihen jo runsaasti, mutta mukaan voi edelleen ilmoittautua. Yritysyhteistyö on tärkeää, jotta kaikki tekoälyn huiput eivät karkaisi valmistuttuaan maailmalle.
– Saataisiin pidettyä heidät suomalaisissa yrityksissä auttamassa kilpailukykyä.
Elinkeinoelämältä positiivista palautetta
Pääjohtaja Paula Eerolan mukaan myös Suomen Akatemia tahtoo osallistua strategiansa mukaisesti osaajapulan ratkaisemiseen. Väitöskirjatutkijat on huomioitu rahoitettavissa hankkeissa entistä paremmin, ja satsauksia jatketaan myös tulevaisuudessa.
– Tämän vuoden talvihakuun 2024 osoitimme 30 miljoonaa lisäeuroa normaalirahoituksen päälle tutkijakoulutettavien palkkaamiseksi akatemiahankkeisiin, Eerola kertoi.
Elinkeinoelämän keskusliiton osaamisesta ja innovaatioista vastaava johtaja Riikka Heikinheimo näkee tohtoripilotin isona mahdollisuutena. Tärkeää on rakentaa väitöskirjatutkijoiden ja yritysten välille yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa ja vaalia ratkaisuhakuista, toinen toista kunnioittavaa asennetta. Parhaimmillaan Suomeen syntyy toimiva yhteistyömalli, joka on myös kansainvälisesti houkutteleva. Heikinheimon mielestä käynnissä oleva kokeilu onkin todella hyvä juttu.
– Jos mietin kaikkia tilaisuuksia, joissa tapaan yrityksiä tai meidän toimialojamme, niin kyllä tämä pilotti tulee keskusteluun.
Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Paavo-Petri Ahonen muistutti, että monet esillä olevista tutkijakoulutuksen kehittämistoimista ovat olleet pohdinnoissa jo pitkään. Nyt uudet TKI-investoinnit ovat vihdoin mahdollistaneet tohtoripilotin ja uusien ideoiden kokeilemisen.
– Yliopistot ovat tarttuneet siihen todella hyvin, Ahonen kiitteli.
Lisätietoja: Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639331
Lue myös faktoja tohtorikoulutuksesta ja tohtorien työllistymisestä Unifin verkkosivuilla.
Teksti: Anna Humalamäki