Hyppää sisältöön

Tutkijakoulutus rakentaa tutkimuksen ja yhteiskunnan tulevaisuutta

Tutkijakoulutuksella on keskeinen tehtävä uuden tiedon ja innovaatioiden sekä tutkittuun tietoon pohjaavan yhteiskunnan rakentajana. Huippututkimuksen, innovaatioiden ja niistä johdettavien kaupallisten sovellusten perusta on vapaa tieteellinen tutkimus.

Aitoja innovaatioita ei synny ilman uutta luovaa ja tieteen eturintamassa kulkevaa laadukasta tutkimusta – ja yliopistoissa koulutettuja tohtoreita.

Suomen tavoite kasvattaa T&K-menojen osuus neljään prosenttiin BKT:sta vaatii merkittävää T&K-henkilöstön lisäämistä ja osaamis- ja koulutustason nostoa. Vaikuttava T&K-toiminta ja -yhteistyö sekä T&K-investointien kasvu toteutuu vain, jos osaamiseen ja osaajiin panostetaan riittävästi. Suomen hallituksen investointi tohtoripilottiin eli 1 000 uuden tohtorin kouluttamiseen on merkittävä panostus tohtorien ja tutkimustyön määrän kasvattamiseksi.

Suomessa tohtorintutkinnon myöntää aina yliopisto. Yliopistoilla on kyvykkyys ja osaaminen järjestää kansainvälisesti laadukasta tutkijakoulututusta. Yliopistotutkimuksen yritys- ja elinkeinoyhteys on vahvaa, ja väitöskirjatutkimusta tehdään usein yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa elinkeinoelämää palvelevissa tutkimusaiheissa. Laajapohjaisella yhteistyöllä varmistetaan, että Suomi saavuttaa TKI-tavoitteensa ja että tohtoreista tulee entistä monipuolisempia osaajia, jotka edistävät tieteen, yhteiskunnan ja talouden kehitystä.

Yliopistot uudistavat tutkijakoulutusta

Yliopistot uudistavat tutkijakoulutusta kokonaisuudessaan – myös niillä aloilla, joihin tohtoripilottipaikkoja ei kohdistu. Työn eteenpäin viemiseksi yliopistot julkaisivat yhteisesti jaetut kansalliset suositukset tutkijakoulutuksen uudistamiseksi kesäkuussa 2024.

Suositusten tavoitteena on lisätä tutkijakoulutuksen vetovoimaa ja joustavia polkuja koulutukseen, vahvistaa työelämärelevanssia ja työllistymismahdollisuuksia sekä nopeuttaa valmistumista.

Yliopistot suosittelevat tutkijakoulutuksen vaatimusten uudistamista ja yhtenäistämistä: 

  • Väitöskirjatyön tulee koostua tutkimustyöstä ja siihen liittyvistä opinnoista, joiden suorittaminen on mahdollista kolmessa vuodessa. Tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 3-4 vuotta.
  • Tohtorin tutkintoon kuuluu väitöskirja ja siihen liittyvä tutkimus tai taiteellinen työ sekä tohtoriopinnot, joiden laajuus on vähintään 30 opintopistettä.
  • Tohtorin tutkintoon kuuluva riittävä kontribuutio tieteeseen tai taiteeseen voidaan osoittaa esimerkiksi 2-3 tieteellisellä artikkelilla, käsikirjoituksilla, monografialla tai taiteellisella osuudella.
  • Suositukset ottavat myös kantaa muun muassa laadunvarmistukseen, liikkuvuuteen, urakehityksen tukemiseen, hyvinvointiin sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseen. ​

Tohtorikoulutuspilotti – 1 000 uutta tohtoria

Poliittinen yhteisymmärrys osaamistason noston tärkeydestä näkyy kansallisissa lisäpanostuksissa tohtorikoulutuksen kehittämiseen.

Arvioiden mukaan vuosina 2024–2030 tarvitaan vuosittain 2 000 uutta tohtoria tutkimus- ja kehittämistehtäviin. Vuonna 2022 tohtorintutkinnon Suomessa suoritti 1 623 henkilöä.

OKM:n 255 miljoonan euron määrärahalla toteutetaan vuosina 2024-27 yhteensä 15 tutkimusalakohtaista tohtorikoulutuksen pilottia, joissa yliopistot kouluttavat 1 000 uutta tohtoria tämänhetkisen tohtorikoulutuksen päälle.

Ensimmäinen keväällä 2024 toteutettu haku pilottien väitöskirjatutkijoiden paikkoihin eri yliopistoissa ja pilottiohjelmissa kiinnosti laaja-alaisesti sekä kansainvälisiä että suomalaisia hakijoita. Väitöskirjatutkijan paikkoihin tuli keväällä yli 10 000 hakemusta, joista kansainvälisiltä osaajilta noin 70 prosenttia. Noin 700 väitöskirjatutkijaa valittu, ja 95 prosenttia valituista on vastaanottanut paikan. Yli 70 prosenttia paikan vastaanottaneista aloittaa syksyllä 2024. Valituista noin 40 prosenttia oli suomalaisia.

Tohtorit vaikuttavat työelämässä laajasti

Tohtorinkoulutus antaa valmiudet työskentelyyn työelämän eri sektorilla. Yli 2/3 tohtoreista työskentelee muualla kuin yliopistoissa. (Vipunen)

Yrittäjinä ja yksityisellä sektorilla työskentelevien tohtoreiden osuus kasvaa suhteellisesti nopeimmin. (Vipunen). Tohtoreiden määrä yritysten T&K-työntekijöistä on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Silti tohtorien osuus yritysten T&K-työntekijöistä on edelleen vain 8 %. 

Tutkijakoulutettujen osuus on suurempi startup-yrityksissä verrattuna muihin yrityksiin ja korostuu etenkin alkuvaiheen startup-yrityksissä, koska silloin yritys keskittyy kehittämään uudenlaista tuotetta tai palvelua markkinoille.

Tohtoreiden työttömyys on pienempää kuin muilla koulutusasteiden koulutuksella. (Tilastokeskus)

Kv-taustaisista tohtoreista 52,7 % on työllisiä Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen (2022).

Tiede ja tutkimus elävät kansainvälisyydestä

Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistyminen on ollut Suomen pitkäaikainen tavoite.

Kansainvälistymisellä nostetaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Tohtorikoulutus on yksi erinomainen tapa saada huippuosaajia Suomeen ja tuoda ratkaisuja osaajapulaan – tohtoriopintoihin rekrytoidaan parhaat tekijät. Kilpailukyvyn takaamiseksi suomalaista tutkijakoulutusta kehitetään eurooppalaisessa viitekehyksessä. Yliopistot ovat sitoutuneet noudattamaan tutkijan uriin, arviointiin ja rekrytointiin liittyviä kansainvälisiä linjauksia, kuten The European Code of Conduct for the Recruitment of Researchers ja CoARA

31 prosentilla Suomen yliopistoista valmistuvista tohtoreista on muu kuin Suomen kansalaisuus (Vipunen). Osuus on hieman alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Esim. Norjassa 44 prosenttia tohtorin tutkinnon suorittaneista tulee maan ulkopuolelta (Statistisk Sentralbyrå) ja Ruotsissa 37 prosenttia tohtoriopiskelijoista/väitöskirjatutkijoista on ulkomaisia (Universitets Kanslers Ämbet).

Suomessa tohtorintutkinnon suorittaneiden ulkomaan kansalaisten jääminen töihin Suomeen on kasvanut trendinomaisesti. Tavoitteena on edelleen kasvattaa Suomeen jäävien määrää. Tämä vaatii toimia ja yhteistyötä läpi koko suomalaisen yhteiskunnan. 

Yliopistoissa on tutkijakoulutuksen vaatima tieteellinen kompetenssi

Kansainvälisesti laadukkaan tutkijakoulutuksen järjestämisen kyvykkyyttä ja osaamista on laajassa mittakaavassa vain yliopistoissa.

  • Tieteellinen julkaisutoiminta on keskeinen tieteellisen kyvykkyyden mittari. Suomen korkeakoulujen tuottamasta 32 000:sta vuosittaisesta vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista 97 prosenttia syntyy yliopistoissa (Vipunen, julkaisut, Yliopistot)
  • Leidenin yliopiston ylläpitämä laaja yliopistojen julkaisu-ranking sisältää 1 506 yliopiston tiedot. Kynnysarvona on vähintään 800 WoS-tietokannassa olevaa tarkoin kriteerein määriteltyä julkaisua 2018-2021. Suomen yliopistoja listalla on 9. (Leiden ranking)
  • Tutkimuksentekoa ja tutkijakoulutusta ohjaavat tieteellisen koulutuksen ammattilaiset, tohtorit. Korkeakoulujen T&K-henkilöstön n. 11 000:sta tohtorista 93 prosenttia työskentelee yliopistoissa. (Tilastokeskus)
  • Yliopistotutkimuksen yritys- ja elinkeinoyhteys on vahvaa.
  • Korkeakoulusektorin patenteista ja keksintöilmoituksista 96 prosenttia tehdään yliopistoissa. (Vipunen, patentit ja keksintöilmoitukset, Yliopisto)
  • Yritysrahoituksen osuus yliopistojen T&K -rahoituksesta on 4,2 prosenttia. Yritykset hakevat tieteellistä edelläkävijyyttä. (Tilastokeskus
  • Tutkijakoulutuksen saaneiden henkilöiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuosituhannen alkuun verrattuna (Tilastokeskus). Yliopistot ovat koulutuksellaan onnistuneet vastaamaan osaajatarpeen kasvuun koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Tiesitkö tämän tohtoreista?

  • Tohtorin tutkinnon myöntää Suomessa aina yliopisto. 
  • Väitöskirjatutkimusta tehdään usein myös yhteistyössä esimerkiksi tutkimuslaitosten, yritysten, yliopistosairaaloiden tai ammattikorkeakoulujen kanssa. 
  • Tohtoreita valmistuu vuosittain noin 1 600.
  • Vuonna 2022 tutkijakoulutettuja oli yhteensä 52 787 henkilöä. Tutkijakoulutettujen määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna. 
  • Tohtoreiden työttömyysaste on matala: Vuosi valmistumisen jälkeen 87 % tohtoreista oli työllisiä; 4 % työttömiä; 1 % päätoimisia opiskelijoita; 8 % muita. 
  • Yliopistosektori on suurin tohtoreiden työllistäjä, mutta sen osuus on tasaisesti laskenut samalla kun yksityisen sektorin osuus työllistäjänä on kasvanut. Vuonna 2021 tohtoreista 33 % työskenteli yliopistoissa, 28 % yksityisellä sektorilla, 20 % kunnissa, 7 % tutkimuslaitoksissa, 6 % yrittäjinä, 5 % valtiolla.     
  • Tohtoreiden osuus kaikkien sektoreiden T&K -työntekijöistä on 20 % (2022). Yksityisellä sektorilla T&K-työtä tekevistä tohtoreita on 7 %. Osuus on kaksinkertaistunut viimeksi tilastoidun kymmenen vuoden aikana (2012–2022). 
  • Parlamentaarinen TKI-työryhmä arvioi loppuraportissaan, että Suomi tarvitsee T&K-työhön vuosina 2024–2030 vuositasolla yli 2 000 uutta tohtoria. 
Jaa: