Yliopistoilla on valmius kouluttaa tarvittava määrä varhaiskasvatuksen opettajia sekä kasvatustieteen maistereita. Varhaiskasvatuslain avaaminen ja kelpoisuusvaatimuksista tinkiminen ei osaajapulaa ratkaisisi, toteavat Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ yhteisessä kannanotossaan.
Varhaiskasvatus on tunnistettu elintärkeäksi osaksi suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatuslaki uudistettiin vuonna 2018 vahvistamaan varhaiskasvatuksen laatua ymmärtämällä varhaisten vuosien merkitys lapsen oppimiselle. Laki tukee pitkällä tähtäimellä myös tavoitetta suomalaisten osaamistason nostosta osana koulutuspolkua.
Laissa määritellään varhaiskasvatuksen ammattilaisten erilaiset tehtävät ja korostetaan näin aiempaa vahvemmin eri tutkintojen tuottamaa monialaista osaamista, jota varhaiskasvatuksessa tarvitaan.
Eri koulutukset tuovat erilaista osaamista – kaikkia tarvitaan
Jotta varhaiskasvatuksen monialainen yhteistyö voi toteutua ja eri koulutusten tuottama osaaminen saadaan hyödynnettyä kasvavien ja kehittyvien lastemme hyväksi, tulee kouluttaa sekä kasvatusalan että sosiaalialan osaajia. Varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin ja kasvatustieteen maisterin tutkintojen tuottama osaaminen muodostaa kokonaisuuden, jossa jokaisella on oma roolinsa.
Lasten oppimisen tukeminen vaatii vahvaa pedagogista osaamista, joka rakennetaan opettajankoulutuksessa. Yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutus valmistaa kasvatuksen ja opetuksen tehtäviin. Varhaiskasvatus on yliopistoissa osa kasvatustieteellistä opettajankoulutusta, ja se järjestetään opettajankoulutuksessa yhdessä muiden kouluasteiden opettajiksi opiskelevien kanssa.
Varhaiskasvatuksen sosionomeilla on oma tärkeä roolinsa varhaiskasvatuksessa, ja siihen sosionomikoulutus antaa heille hyvät edellytykset.
Osaajapula uhkaa varhaiskasvatuksen laadukasta toteuttamista. Kasvavaan osaajatarpeeseen on lisättävä koulutusta. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen vuosittaisia aloituspaikkamääriä yliopistoissa tarvitaan OAJ:n laskelmien mukaan 1400 per vuosi vuoteen 2030 saakka. Julkisuudessa esitetty kelpoisuusvaatimuksista tinkiminen ei ratkaisisi ongelmaa, vaan siirtäisi sen ainoastaan taskusta toiseen.
–Yliopistoilla on valmius lisätä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamistason vahvistaminen aloituspaikkoja lisäämällä edellyttää yliopistojen perusrahoituksen nostamista aloituspaikkojen täysimääräisillä kustannuksilla, toteaa Unifin koulutusvararehtorien puheenjohtaja Piia Björn.
Päiväkodin johtajaksi tarvitaan maistereita
Päiväkodin johtajan tehtävän kannalta merkittävää ei ole vain koulutuksen taso vaan myös koulutuksen sisältö. Varhaiskasvatuslaki painottaa pedagogiikkaa, mikä on ollut koko varhaiskasvatuksen kehittämisen suunta viime vuosien aikana. Tämän pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtaminen on keskeinen päiväkodin johtajuuteen liittyvä vastuualue.
Varhaiskasvatuslaissa säädetään, että vuodesta 2030 lähtien päiväkodin johtajalla täytyy olla kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään sekä vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto ja riittävä johtamistaito. Yliopistossa suoritettava kasvatustieteen alan varhaiskasvatuksen opettajankoulutus ja ammattikorkeakoulussa suoritettava sosiaalialan sosionomin tutkinto valmistavat osaajia erilaisiin tehtäviin.
Varhaiskasvatuksen maisterin opintoja tarjoavat kaikki varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta järjestävät yliopistot. Maisteriopintoihin voivat hakeutua kaikki alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Myös sosionomeilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan ja saada kelpoisuus päiväkodin johtajiksi.
– Seuraavan hallituksen on annettava varhaiskasvatuksen järjestäjille selkeä ja vahva viesti siitä, että päiväkodinjohtajille on mahdollistettava maisterin tutkinnon hankkiminen työn ohessa. Aikaa tähän on vuoteen 2030 saakka, mutta varhaiskasvatuksen järjestäjien on yhdessä päiväkodin johtajien kanssa laadittava aikataulutettu suunnitelma maisterin tutkinnon hankkimisesta, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa.
OAJ ja Unifi katsovat, että varhaiskasvatuslain toimeenpanoa tulee jatkaa nykyisen lain mukaisesti. Osaamisen varmistamiseksi ja varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen turvaamiseksi yliopistoille on turvattava pitkäjänteinen riittävä rahoitus.
Lisätietoja:
Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Piia Björn
piia.bjorn@utu.fi
+358 29 450 3301