Verkostoituneessa maailmassa ilmastonmuutos ja muut globaalit mullistukset voivat vaarantaa vesi-, ruoka- ja energiaturvallisuutemme. Yhteistyöllä uhkiin pystytään kuitenkin valmistautumaan etukäteen.
Yhteiskunnalliset kriisit tuntuvat usein tulevan kuin tyhjästä. Kriisin puhkeamista seuraa shokkivaihe, jonka aikana yhteiskuntarauha saattaa olla koetuksella ja monien keskeisten valtion infrastruktuurien toimivuus voi merkittävästi vaarantua.
Esimerkin voi ottaa ajallisesti ja maantieteellisesti läheltä. Viime vuonna julkaistun YK:n raportin mukaan Ukrainan kriisin jälkimainingit jättivät lähes 4,5 miljoonaa ihmistä kriittisen humanitaarisen avun tarpeeseen. Suuri osa näistä ihmisistä kärsi siviili-infrastruktuurien heikentymisestä, ja esimerkiksi vedensaannissa oli laajoilla alueilla ongelmia.
– Sodat ja kriisit eivät ole asioita, jotka koskettavat vain pientä osaa yhteiskuntamme viranomaisista. Jos Suomea joskus ravistelisi jokin suuri kriisi, se määrittäisi meidän kaikkien elämää, sanoo turvallisuuteen erikoistunut tulevaisuudentutkija Burkhard Auffermann Turun yliopistosta.
Tämän vuoksi on tärkeää, että uhkiin varaudutaan jo etukäteen. Näin tekivät useat tutkijat ja yhteiskunnan toimijat laajassa From Failand to Winland -tutkimushankkeessa, jossa kartoitettiin, miten Suomen ruoka-, energia- ja vesiturvallisuus voidaan varmistaa.
Laitila kuuluu kuivuusriskin alueelle
Tuhansien järvien Suomessa on vettä riittämiin, mutta kuivuudesta on koitunut meillekin mittavia ongelmia ja taloudellisia menetyksiä.
Vuoden 2018 erityisen kuuma ja kuiva kesä sai monet miettimään ilmastonmuutosta. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n arvioiden mukaan kyseisenä vuonna viljasato kutistui noin viidenneksellä verrattuna keskiarvoon ja maatalouden menetykset olivat jopa 400 miljoonaa euroa.
Etenkin Varsinais-Suomen alueella kuivuusriski on verrattain suuri. Riskiin vaikuttavat muun muassa pienet pohjavesialueet, vähäjärvisyys sekä vesi-intensiivisen maatalouden ja teollisuuden merkittävä osuus alueella.
Laitilan kaupunki on tästä hyvä esimerkki, ja siellä järjestettiinkin keväällä 2019 Suomen ensimmäinen kuivuuteen keskittyvä valmiusharjoitus.
Wirvoitusjuomatehtaalla tutkitaan ja varaudutaan
Yksi harjoituksessa mukana olleista tahoista oli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Tehtaan toiminta on hyvin vesi-intensiivistä, sillä se valmistaa muun muassa olutta ja limonadeja ja käyttää vettä noin 60 000 kuutiota vuodessa. Kuivuuteen ja mahdollisiin vesihuollon ongelmiin yhtiöllä on olemassa useita eri varautumissuunnitelmia.
– Teoriassa joku runkolinjoista voisi mennä poikki tai vaurioitua esimerkiksi maankaivuutöissä. Samoin yksittäisillä vedenottamoilla voisi olla toimitushäiriöitä tai laatuongelmia. Näihin kaikkiin on varauduttu hyvällä ennakkosuunnittelulla, sanoo tehdaspäällikkö Tommi Suutari.
Juomatehdas tekee Laitilan kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa jatkuvaa kehitystyötä veden laadun varmistamisessa ja poikkeamiin varautumisessa. Tämän lisäksi juomatehtaalla mitataan jatkuvasti muun muassa painetta, virtausta, johtokykyä, pH:ta ja sameutta, ja järjestelmään on rakennettu hälytysrajat mahdollisten laatuvaihteluiden varalle.
– Vesihuoltolaitoksella on jatkuva etäyhteys juomatehtaan vedenlaadun valvontaan, mikä mahdollistaa laatumuutosten välittömän havaitsemisen, sekä nopean reagoinnin ja toimenpiteet, tehdaspäällikkö täsmentää.
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla on myös oma vesityöryhmä, jonka tehtävänä on seurata veden laatua ja vähentää sen käyttöä tehtaalla.
– Tiede mahdollistaa nopean tiedonsaannin ja helpottaa poikkeamiin reagoimista. Omavalvonnan mukaiset mikrobiologiset analyysit voidaan tehdä tehtaan omassa mikrobiologian laboratoriossa sen sijaan, että näytteet lähetettäisiin ulkopuoliseen laboratorioon, Suutari kertoo.
Vesiturvallisuus on osa isompaa kokonaisuutta
Laajalti käytetyn YK:n määritelmän mukaan vesiturvallisuus on kyky taata kestävä pääsy riittävään määrään hyväksyttävän laatuista vettä elinkeinoille, ihmisten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Samalla se on kykyä ehkäistä vesien saastumista ja veteen liittyviä katastrofeja sekä suojella ekosysteemejä.
Vesiturvallisuus on kytköksissä myös energia- ja ruokaturvaan, ja näiden kytkösten tunteminen voikin edesauttaa kokonaisuuden kannalta parhaiden ratkaisujen löytämistä.
Mahdollisia uhkia vesi-, energia- ja ruokaturvalle aiheuttavat maailmanlaajuiset megatrendit, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu ja kaupungistuminen, mutta niitä voivat synnyttää myös paikalliset tekijät. Vesiturvallisuuden kohdalla erikoistutkija Burkhard Auffermannnostaa esimerkeiksi Itämeren saastumisen, vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavat maatalouden fosforipäästöt ja pohjoisen kaivostoiminnan juoksutukset.
– Kun puhutaan kokonaisturvallisuuteen vaikuttavista muutosvoimista, on hyvä muistaa, että vaikka moni niistä tulee ulkoapäin, osa tulee myös maan sisältä. Yleisesti ajatellaan, että suomalainen vesi on hyvää ja turvallista. Tarkemmin katsottuna asia ei ole välttämättä näin tulevaisuudessa, ja tähän vaikuttaa ennen kaikkea kansallinen päätöksenteko, Auffermann sanoo.
Turvallisuuden ennakointi edellyttää tieteidenvälistä yhteistyötä
From Failand to Winland -tutkimushankkeessa luotiin tieteidenvälinen verkosto, johon kuului tutkijoiden lisäksi useita asiantuntijoita ja viranomaisia. Tehtävänä oli laatia erilaisia tulevaisuusskenaarioita. Yhteistyö toimi hyvin, ja eri tutkimusryhmät täydensivät toistensa osaamista.
– Aallolta ja SYKEltä tuli esimerkiksi paljon teknistä osaamista, Itä-Suomen yliopistosta oikeustieteellistä asiantuntemusta, Maanpuolustuskorkeakoululta resilienssiin ja kokonaisturvallisuuteen liittyvää ymmärrystä ja me toimme pooliin tulevaisuusosaamista ja ennakointia, Auffermann kertoo.
Itä-Suomen yliopiston johtamassa oikeustieteellisessä osiossa tutkittiin esimerkiksi sitä, miten oikeudellinen sääntely varmistaa energia-, vesi- ja ruokaturvan, ja miten sääntelyä tulisi kehittää.
– Voimme puhua oikeuden resilienssistä, sen kyvystä edistää sopeutumista toimintaympäristön lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksiin. Suomessa sääntely toimii verraten hyvin, mutta sen haasteina ovat hajanaisuus ja lyhytjänteisyys. Sääntelyn kehittämisessä on syytä keskittyä sektorirajojen ylittämiseen ja turvallisuuden hahmottamiseen eri aikajänteet ylittävänä jatkumona, kertoo professori Antti Belinskij Itä-Suomen yliopistosta.
SYKE:n osahankkeessa puolestaan paneuduttiin erityisesti vesiturvallisuutta koskeviin kysymyksiin.
– Kehitimme yhdessä Aalto-yliopiston kanssa järjestelmällisen lähestymistavan, jolla arvioitiin Suomen vesiturvallisuuden nykytilaa ja kehitystä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tutkimme pitkäaikaisen kuivuuden vaikutuksia vesivaroihin ja veden riittävyyteen sekä ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia kuivuuteen, kertoo SYKEn vesikeskuksen ryhmäpäällikkö Mika Marttunen.
Verkoston asiantuntijat tuottivat työpajoissa niin sanottuja Failand-skenaarioita, siis erilaisia tulevaisuuskuvia, joissa Suomi ei pysty sopeutumaan muutoksiin. Skenaarioissa tarkasteltiin, miten kokonaisturvallisuutemme voisi romahtaa tulevaisuudessa.
– Laadimme työpajojen perusteella raportin, johon luonnostelimme viisi Failand-tulevaisuuskuvaa, kunkin tulevaisuuskuvan synnyttävän kriittisen tekijän sekä yhteiskunnalliset toiminnot, jotka ehkäisevät näitä negatiivisia kehityskulkuja. Raportti toimitettiin myös eri ministeriöille ja viranomaisille, Auffermann kertoo.
Uusi malli kestävän turvallisuuden ennakointiin
Winlandin tulokset ovat herättäneet kiinnostusta. Hanke on saanut paljon tunnettuutta turvallisuusalalla ja raportit ovat saaneet kiitosta niin Turvallisuuskomitealta, huoltovarmuuskeskukselta kuin esimerkiksi ympäristö- ja sisäministeriöiltä, Auffermann sanoo.
Marttunen puolestaan kertoo, että kesän 2018 kuivuus on lisännyt viranomaisten ja päättäjien kiinnostusta Winlandin tutkimustuloksiin.
Entä miltä näyttää tulevaisuus? Auffermannin mukaan Suomessa tehtävä ennakointityö on pääosin hyvin toimivaa ja Suomi onkin pärjännyt globaalien ja kansallisten haasteiden kanssa yllättävän hyvin.
– Jatkossa erilaiset nousevat ilmiöt, kuten shokit ja muut epäjatkuvuudet tulee kuitenkin huomioida paremmin ennakointityössä. Ideaalitilanteessa voitaisiin tutkia epäjatkuvuuksia suhteellisen vapaasti ilman poliittisia ja institutionaalisia rajoituksia.
Winland-tutkijat ehdottavatkin ratkaisuksi kestävän turvallisuuden ennakointimallia, jossa erilaiset ennakoinnin tavat on sijoitettu hierarkiaan.
– Valtioneuvoston kanslia on luonteva prosessin omistaja ja koordinoiva toimija, koska turvallisuusennakointi on tärkeä kytkeä kansallisen ennakoinnin yhteiseen toimintatapaan, Auffermann sanoo.
Laitilassa harjoiteltiin kuivuuteen varautumista
Laitilassa järjestettiin keväällä 2019 Suomen ensimmäinen kuivuuteen keskittyvä valmiusharjoitus, jonka tavoitteena oli lisätä tietoutta kuivuudesta, sen vaikutuksista sekä toimenpiteistä vaikutusten pienentämiseen. Harjoituksen järjestivät Winland-hanke yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Lounais-Suomen Aluehallintoviraston kanssa ja siihen osallistui noin 40 eri toimijaa.
Harjoituksessa kuivuuden vaikutuksia sekä varautumismahdollisuuksia tarkasteltiin etenkin vesihuollon ja maatalouden kannalta. Harjoitus toteutettiin ryhmätyöskentelynä, joita tukemaan luotiin kuivuusskenaario. Työpajan tuloksena saatiin yli 200 toimenpidettä kuivuuden vaikutusten pienentämiseen. Saadun palautteen perusteella kaikki osallistujat pitivät harjoitusta tarpeellisena.
Lue lisää!
From Failand toWinland -hanke pureutui turvallisuuteen
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa From Failand to Winland -hankkeessa luotiin erilaisia tulevaisuuden skenaarioita Suomen vesi-, ruoka- ja energiaturvan parantamiseksi.
Näin valmistui muun muassa ensimmäistä kertaa kokonaisarvio Suomen vesiturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi laadittiin toimenpidesuosituksia, miten uhkiin voidaan varautua.
Hankkeessa hyödynnettiin yhteiskehittämisen menetelmiä, jotta eri alojen asiantuntijat, tutkijat ja viranomaiset saatiin keskustelemaan toistensa kanssa.
Winland-konsortiossa oli mukana osaajia Aalto-yliopistosta, Demos Helsingistä, Helsingin yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Teksti: Heikki Kettunen ja Katja Lepistö
Pääkuva: Itämeren saastuminen uhkaa vesiturvallisuuttamme. Kuva: Riku Lumiaro
Tarina on osa Tiede vaikuttaa! -kampanjaa, jonka toteuttavat yhdessä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ja Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet. Seuraa kampanjaa Twitterissä tunnisteella #tiedevaikuttaa ja jaa samalla oma tarinasi siitä, miten tiede on vaikuttanut sinun elämääsi.