Suomen talouden kasvu ja hyvinvointi syntyvät korkeasta osaamisesta. Siksi koulutukseen, tutkimukseen ja inhimilliseen pääomaan tulee panostaa nyt. Tahtoa yliopistojen rahoituksen ja toiminnan vahvistamiseksi löytyi, mutta keinovalikoimissa panelistien näkemykset hajaantuivat.
Miltä näyttää yliopistojen ja Suomen tulevaisuus? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia, kun puolueet kokoontuivat keskiviikkona 8.2. kaikkien suomalaisten yliopistojen ja Unifin yhteiseen vaalikeskusteluun. Yksi keskeisistä huolista rehtorien ja monien keskustelijoidenkin mielessä oli se, että lausahdus suomalaisista maailman osaavimpana kansana ei enää pidä paikkaansa. Suomalaisten koulutustaso on laskenut 2000-luvulla dramaattisesti.
– Päätöksiä suunnan kääntämiseksi tarvitaan nyt, painotti Unifin varapuheenjohtaja Sari Lindblom.
Unifin puheenjohtaja Jukka Kola muistutti panelisteja siitä, että talouden kasvu ja suomalaisten hyvinvointi riippuvat työn tuottavuuden parantumisesta, mikä vaatii henkisen pääoman lisäämistä ja osaamistason nostoa. Suomen ei kannata hukata mahdollisuuksiaan osaajapulaan vaan korottaa julkinen yliopistorahoitus verrokkimaiden tasolle.
– Meillä on tahto ja keinoja nostaa Suomi uuteen nousuun, Kola kiteytti yliopistojen viestin päättäjille.
Yhteisellä TKI-polulla pysyteltävä myös jatkossa
Heti aluksi panelistit saivat eteensä madonluvut EUA:n Public Funding Observatorysta: Suomessa julkisen yliopistorahoituksen kehitys on laskenut suhteessa bruttokansantuotteen kehittymiseen koko viime vuosikymmenen, ja yliopistojen henkilöstömäärä suhteessa opiskelijoihin on pienentynyt.
– Rahoituksen ero verrattuna Norjaan, Tanskaan ja Ruotsiin on mykistävä. Suomi asettuu kehityksessä samaan kategoriaan Romanian ja Bulgarian kanssa, juontaja Seija Vaaherkumpu totesi ja kysyi panelisteilta, mitä nämä tekisivät tilanteen korjaamiseksi.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mielestä aloitettua rahoituksen korjausliikettä pitää jatkaa TKI-investoinneilla, perusrahoituksen turvaamisella ja koulutusasteen kääntämisellä nousuun. Myös tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan Petri Honkonen oli samoilla linjoilla: aloituspaikkojen lisäämiseen tarvitaan ehdottomasti lisää panostuksia.
– Mielelläni vahvistaisin myös perusrahoitusta korkeakoulujen ja yliopistojen osalta, mutta se edellyttää sitä, että talouteen saadaan lisää liikkumavaraa, Honkonen sanoi.
Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo totesi, että tulevan hallituskauden keskeinen tehtävä on koulutuksen kunnianpalautuksen jatkaminen. Satoja miljoonia lisäeuroja tarvitaan pelkästään nuorten koulutusasteen nostamiseen.
– Vihreät ovat kyllä niihin panostuksiin valmiita.
Inhimilliseen pääomaan investoitava talouskurimuksesta huolimatta
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson piti tärkeänä etenkin sitä, että TKI-potista ohjataan riittävä osuus yliopistojen perusrahoitukseen. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Paula Risikko puolestaan viittasi puolueensa vaaliohjelmaan.
– Olemme linjanneet, että pääomitamme korkeakouluja miljardilla, Risikko sanoi.
Pitkäjänteisen rahoituksen puolesta puhuivat niin ikään perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistutti myös, että TKI-panostusten lisääminen ei saa tarkoittaa muun yliopistorahoituksen unohtamista.
Kaikki puolueet olivat yhtä mieltä siitä, että TKI-rahoituksen nosto neljään prosenttiin BKT:stä saavutetaan vuoteen 2030 mennessä sovitusti. Mutta kun kysyttiin, olisivatko kaikki valmiita tähän myös siinä tapauksessa, että se heikentäisi muita julkisia palveluita, syntyi jo hieman hajontaa.
– Tulevalla hallituksella on edessään vaikea yhtälö. Olennaista kuitenkin on, että inhimilliseen pääomaan investoidaan riittävästi, vaikka sitten valtion budjetin tasapainottamisesta tinkien, muistutti keskustelijoita taloustieteilijä Sixten Korkman.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston vahvistamiselle kannatusta
Mitä muuta tulevan hallituksen pitäisi tehdä kuin lisätä yliopistojen rahoitusta? Puiston mielestä yksi Suomen TKI-järjestelmän heikkouksista on huono koordinaatio, johon hän toivoo muutosta jo lähivuosina.
– Uskon että yksi seuraavan hallituskauden keskeisistä teemoista on se, miten uudistamme Tutkimus- ja innovaationeuvoston ja teemme siitä aktiivisen toimijan, Puisto sanoi ja keräsi ehdotukselleen kannatusta.
Risikko puolestaan tahtoisi, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin enemmän hallitusneuvotteluissa ja leikkauskohteiden valinnassa: vaikuttavuustieto auttaisi priorisoimaan kaikilla sektoreilla. Myös Ohisalo piti asiantuntijatiedon käytön lisäämistä hyvänä asiana.
Adlercreutz puolestaan muistutti kuulijoita siitä, että poliitikkojen ei pidä puuttua siihen, mitä saa tutkia ja mitä ei.
– Meidän pitää kunnioittaa yliopistojen vapautta ja uskoa siihen, että oivallukset löytävät tiensä pinnalle.
Keskustelua kirvoitti myös kansainvälisten osaajien houkuttelu. Honkonen kohentaisi Suomen vetovoimaa uudistamalla tieteen rahoitusjärjestelmää ja Essayah parantaisi tutkimusryhmien mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta. Lisäksi on tärkeää pitää huolta koko Euroopan houkuttelevuudesta tutkijoiden silmissä.
– Pitää ymmärtää, että kilpailu on globaalia tällä areenalla, Essayah totesi.
Henkistä huoltovarmuutta tarvitaan
Vaalikeskusteluun opiskelijoiden terveiset toi SYL:n puheenjohtaja Lotta Leinonen. Liiton tavoite, 100 euron korotus opintotukeen, sai puolueilta vaihtelevaa kannatusta. Muina keinoina opiskelijoiden tukemiseksi päättäjät mainitsivat muun muassa opintolainojen korkoavustuksen ja opintotuen tulorajojen noston.
– Meidän tavoitteenamme on vähintään 100 euron tasokorotus opintorahaan, Andersson totesi.
Keskustelun päätteeksi professori Elina Knihtilä haastoi vielä panelisteja radikaaliin koulutuspoliittiseen ajatteluun. Hän muistutti, että tiede ja taide auttavat näkemään mahdollisuuksia myös siellä, missä kaikki saattaa tuntua mahdottomalta. Sivistyksen ja kulttuurin voima herätti panelisteissa vahvaa vastakaikua.
– Se on kulmakivi kansakuntamme henkiselle huoltovarmuudelle, Lindtman kiteytti.
Ensimmäistä kertaa järjestetty kaikkien suomalaisten yliopistojen ja Unifin yhteinen vaalikeskustelu keräsi yli 500 kuulijaa Helsingin yliopiston juhlasaliin. Lähes 300 kuulijaa seuravasi keskustelun suoraa verkkolähetystä. Keskustelun tallenne on katsovissa täällä.
Tutustu myös yliopistojen yhteisiin hallitusohjelmatavoitteisiin.
Lisätietoja: Jenni Koistinen, asiantuntija, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, 050 5506122
Teksti: Anna Humalamäki
Kuvat: Veikko Somerpuro