Aiempaa useampi hakija osallistui kevään valintakokeisiin. Osallistumisaktiivisuuden nousu viittaa siihen, että uudistetut valintakokeet antavat hakijalle aiempaa paremmat mahdollisuudet hakea kaikille häntä itseään kiinnostaville koulutusaloille. Kokonaisuutta ja jatkokehitystä tullaan arvioimaan yliopistoissa ja Unifin koulutusvararehtorien verkostossa, yhtenä tärkeänä tavoitteena entistä parempi sujuvuus hakijan näkökulmasta.
Yliopistojen uudistetut valintakokeet otettiin käyttöön tänä keväänä, ja yliopistot järjestivät yhdeksän kansallista, digitaalista valintakoetta aikavälillä 26.5.–6.6.2025. Kokeisiin osallistui yhteensä yli 50 000 yksittäistä hakijaa. Yliopistojen opiskelijoista noin puolet valitaan ylioppilastutkinnon arvosanoihin perustuvalla todistusvalinnalla, jonka tulokset julkaistiin ennen valintakokeita.
Hakeminen useille koulutusaloille helpottui
Valintakoeuudistus näyttää antaneen hakijalle aiempaa paremmat mahdollisuudet hakea useille eri koulutusaloille.
– Ensimmäisten analyysien perusteella vaikuttaa siltä, että uudet kokeet ovat saavuttaneet yhden keskeisen tavoitteensa eli antaneet hakijalle aiempaa paremmat mahdollisuudet hakea kaikille häntä itseään kiinnostaville koulutusaloille, riippumatta käytettävissä olevista taloudellisista ja ajallisista resursseista. Hakijan on myös ollut aiempaa helpompi testata pääsymahdollisuuksiaan alalle, jonne pääsemistä hän ei itse ole pitänyt todennäköisenä, kun samalla kokeella ja panostuksella tulee huomioiduksi myös muiden lähialojen hakukohteisiin, sanoo Tanja Juurus, yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö.
Kun hakijamäärät kasvavat ja hakijoilla on mahdollisuus hakea kaikille aidosti itseä kiinnostaville aloille, myös koulutusalat ja -ohjelmat saavat aiempaa todennäköisemmin hakijoikseen kaikki alasta kiinnostuneet ja voivat myös valita parhaat opiskelijat yhä suuremmasta motivoituneiden joukosta.
Uudet kokeet näyttävät nostaneen kokeiden osallistumisaktiivisuutta kautta linjan, mutta erityisen paljon sellaisilla aloilla, joissa jokainen yliopisto on järjestänyt aiemmin oman erillisen kokeensa. Esimerkiksi kielten kokeissa vuonna 2024 hakijoista vain noin 15-25 prosenttia osallistui kokeeseen. Nyt valintakokeen I osallistumisprosentti oli 42 prosenttia, ja lähes kaikissa hakukohteissa osallistujia oli selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Sama kehitys on nähtävissä monilla humanistis-yhteiskunnallisilla koulutusaloilla.
Alustava analyysi näyttää myös, että hakijoiden keski-ikä on laskenut hieman.
Sujuvalla yhteistyöllä onnistuneeseen toteutukseen
Onnistuneiden koejärjestelyiden takaa löytyy valtava määrä tiivistä yhteistyötä yliopistojen välillä.
– Yhdeksän erilaisen kokeen toteutus eri puolilla Suomea oli iso ponnistus. Järjestelyt sujuivat suurella ammattitaidolla, ja tästä kuuluu suuri kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille – valintakoetyöryhmien jäsenille, opintopalveluiden ja IT-tuen ja tiedekuntien henkilöille sekä kokeiden valvojille, sanoo vararehtori Marja Sutela, Unifin koulutusvararehtorien puheenjohtaja.
Suurimmat kokeet järjestettiin Helsingissä, jossa enimmillään yhteen kokeeseen osallistui 5 566 hakijaa. Kyseisellä valintakokeella G voi hakea kuudelle eri koulutusalalle, mukaan lukien oikeustieteeseen. Kyseiseen kokeeseen oli ilmoittautunut lähes 10 000 hakijaa. Pienimmät koetilaisuudet järjestettiin Maarianhaminassa, jossa kokeisiin osallistui kokeesta riippuen 2-58 hakijaa.
Ensimmäiseltä valintakoekierrokselta saatiin paljon oppeja seuraavalle kierrokselle. Palautekysely hakijoille on käynnissä ja sen tuloksia analysoidaan jo. Unifin koulutusvararehtorit ja hankkeen ohjausryhmä ovat myös jo käyneet ensimmäisiä palautekeskusteluita.
Nuorten koulutustaso tulee saada nousuun
Unifi on esittänyt, että Suomen tulisi tavoitella nuorten ikäluokkien koulutustason nostoa 60 prosenttiin kohti vuotta 2040.
Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi on monia, muun muassa opintojen varhaisempi aloittaminen ja aloituspaikkojen kohdentuminen ensikertalaisille, sujuvampi opintojen läpäisy sekä Suomeen jäävien tutkinnon suorittaneiden kansainvälisen opiskelijoiden osuuden kasvattaminen.
Yliopistot tekevät yhteistyötä tänä vuonna käynnistyvässä yliopistojen siirtohakumenettelyjen kehittämishankkeessa, jossa kehitetään yliopistojen välillä ja sisällä tapahtuvaa siirtymistä, jossa jo opiskelupaikan saanut opiskelija voisi vaihtaa yliopistosta tai koulutuksesta toiseen. Tavoitteena on vähentää opiskelijoiden kokemaa huolta ns. oikean koulutuksen valitsemisesta ja laskea kynnystä opiskelupaikan vastaanottamiseen.
Yliopistojen näkökulmasta aivan keskeistä on koulutuskapasiteetin kasvattaminen, mikä tarkoittaa yliopistojen perusrahoituksen kasvattamista. On myös hyvä huomioida, että lähes puolet uusista ylioppilaista hakee opiskelupaikkaa pelkästään yliopistoista.
Lisätietoja:
Marja Sutela
Tampereen yliopiston vararehtori
Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja
Puh. 040 721 5204
Tanja Juurus
Projektipäällikkö
Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2022–2025
tanja.juurus@helsinki.fi
Puh. 050 311 2583