Viestimme päättäjille

Yliopistot ovat paremman tulevaisuuden tekijöitä. Yliopistoissa syntyvä korkein osaaminen, tiede ja taide uudistavat yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Tutkimus, koulutus ja sivistys synnyttävät hyvinvointia, vahvistavat luottamusta ja auttavat selviytymään kriiseistä.

Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen nostaa nuorten ikäluokkien koulutustasoa ja kiihdyttää T&K-toimintaa. Tavoitteet ovat perusteltuja niin yhteiskunnan kuin yksilönkin näkökulmasta. Koulutus, tutkimus ja aidot uudet innovaatiot ovat tutkitusti pitkällä tähtäimellä tulevan kestävän kasvun ja hyvinvoinnin perusta.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja ennustettavaa tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa, systeemistä lähestymistapaa sekä riittäviä resursseja.

Koulutustason nosto vaatii pitkäntähtäimen suunnitelman ja yliopistojen perusrahoituksen vahvistamista

Suomessa nuorten ikäluokkien koulutustaso on selvästi alle OECD-maiden keskitason. Useat toimialat ovat raportoineet korkeasti koulutetun työvoiman kasvavasta tarpeesta. On arvioitu, että Suomi tarvitsee vuosittain noin 9 000 uutta henkilöä kasvavaan tutkimus- ja kehitystyöhön.

Unifi on esittänyt, että vuonna 2040 60 prosentilla nuorista tulee olla korkeakoulututkinto. On myös oleellisen tärkeä turvata koulutusjärjestelmän saavutettavuus, laatu sekä pitkäjänteinen, ennakoitava rahoitus tulee turvata. Opiskelijamäärään suhteutettu rahoitus tulisi nostaa pohjoismaiselle tasolle.

Koulutustason nosto ei toteudu ilman yliopistojen perusrahoituksen kasvattamista. Nyt tarvitaan hallituskaudet ylittävä pitkäntähtäimen suunnitelma ja laajapohjainen sitoutuminen koulutuksen rahoituksen ja resurssien pysyvään kasvattamiseen.

Aloituspaikkojen vähennykset 2000-luvun alussa, myöhemmät rahoitusleikkaukset ja indeksijäädytykset ovat heikentäneet yliopistojen rahoituspohjaa. Yliopistojen reaalinen rahoitus on huomattavasti matalammalla tasolla kuin 10 vuotta sitten ja opiskelijakohtainen rahoitus on 20–30 prosenttia alempana kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa. Yliopistot ovat tehostaneet toimintaansa huomattavasti.

Suomen korkeakoulujärjestelmä on laadukas ja tehokas. Kun korkeakoulujärjestelmien toimintaa vertaillaan suhteessa BKT:hen, on Suomi 50 maan vertailussa ensimmäisellä sijalla.

Radikaalien innovaatioiden perusta on uutta luova tutkimus

Suomessa tarvitaan enemmän radikaaleja innovaatioita. OECD:n mukaan Suomen innovaatiotoiminta keskittyy liikaa olemassa olevien tuotteiden paranteluun sen sijaan, että panostettaisiin monitieteiseen ajatteluun ja radikaaleihin innovaatioihin. Tämä heikentää maamme kilpailukykyä.

Yliopistoissa tehtävä uutta luova ja tieteen eturintamassa kulkeva tutkimus on ehdoton edellytys Suomen kilpailukyvyn kehittymiselle. Siksi T&K-lisärahoitusta tulee suunnata suoraan yliopistoille. Tämä linjaus löytyy myös parlamentaarisen TKI-ryhmän raportista.

T&K-lisärahoitusta tarvitaan yliopistojen perusrahoituksen vahvistamiseen. Lisärahoituksen kohdennus on tärkeää tehdä ilman korvamerkintöjä, jotta yliopistot voivat käyttää rahoituksen mahdollisimman vaikuttavasti. Kansainvälisesti korkeatasoinen edelläkävijätutkimus vaatii resursointia tutkijoihin, yhteistyöverkostoihin ja huippuluokan tutkimusympäristöihin tutkimusinfrastruktuureineen. Yliopistojen T&K-rahoituksen vahvistaminen on edellytys sille, että yliopistot voivat kilpailla menestyksekkäästi ulkopuolisesta T&K-rahoituksesta.

T&K-lisärahoituksen kohdentaminen yliopistoille tuottaa uusia innovaatioita ja vahvistaa pitkällä aikavälillä Suomen kilpailukykyä.

Tohtoripilotti ja tutkijakoulutuksen uudistaminen vastaa osaajatarpeeseen

Yhteisymmärrys osaamistason noston tärkeydestä näkyy kansallisissa lisäpanostuksissa tohtorikoulutuksen kehittämiseen. OKM:n 255 miljoonan euron määrärahalla toteutetaan vuosina 2024-2027 15 tutkimusalakohtaista tohtorikoulutuksen pilottia, joissa yliopistot kouluttavat 1 000 uutta tohtoria tämänhetkisen tohtorikoulutuksen päälle.

Arvioiden mukaan tutkimus- ja kehittämistehtäviin tarvitaan vuosina 2025–2030 vuosittain vähintään 2000 uutta tohtoria. Vuonna 2024 tohtorintutkinnon suoritti 1875 henkilöä, joista kaikki eivät työskentele T&K-tehtävissä. Tämä tavoite on keskeinen, muuten osaajien puute voi muodostua pullonkaulaksi TKI-toiminnalle.

Tohtoripilotti vastaa osaajatarpeeseen. Samalla yliopistot kehittävät ja uudistavat tutkijakoulutusta.

Tohtoripilotti on erinomainen avaus tutkijakapasiteetin lisäämiseksi, mutta sen määräaikainen rahoitus loppuu vuonna 2027. Nyt tarvitaan linjauksia tohtorikoulutuksen määrän nostosta ja sen rahoittamisesta pidemmällä aikavälillä.

Tieteen vapaus rakentaa vakautta ja hyvinvointia

Tieteen vapauden rajoitukset ovat yleistyneet maailmalla huolestuttavalla tavalla.

Tutkimuksen tehtävä on tarjota riippumatonta ja kriittistä tietoa. Tieteen ja tutkimuksen vapaus on demokratiaa ja kansallista turvallisuutta sekä yhteiskunnallista hyvinvointia ja vakaata kehitystä rakentava ja vahvistava tekijä.

Tieteen vapautta ei tule rajoittaa. Tieteen ja tutkimuksen vapaus on turvattu perustuslaissa, ja tieteen harjoittajalla oikeus valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä. Päätöksentekijöiden ei tule myöskään rapauttaa tai kaventaa tutkitun tiedon ja asiantuntijatiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa ja päätösten arvioinnissa. Tietopohjainen päätöksenteko edellyttää tutkimuksen riippumattomuutta, tiedon moninaisuutta, tiedeperustaista julkista keskustelua sekä kriittisen tiedontuotannon vaalimista.

Tutkimusturvallisuutta voidaan vahvistaa rajoittamatta tieteen vapautta.