Yliopistojen omat toiminnot ja hallinto luovat vastuullista ja kestävää maailmaa

Yliopistojen johtaminen, hallinto ja kampustoiminnot ovat linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa

Kestävä kehitys ja vastuullisuus integroidaan yliopistojen kaikkeen toimintaan. Tarvitaan paitsi strategisia linjauksia myös selkeät toimeenpanosuunnitelmat, vastuutahot, mittarit ja seuranta. Johto, henkilökunta, opiskelijat ja ylioppilaskunnat sitoutetaan yliopistojen kestävyys- ja vastuullisuustyöhön osallistamalla eri toimijat kestävän kehityksen arviointien, suunnitelmien, tavoitteiden ja kriteerien laadintaan.

Mitä tulee tehdä konkreettisesti:

• Yliopistot integroivat kestävyysajattelun kaikkeen toimintaansa: johtamis- ja palkitsemisjärjestelmät, työsuunnitelmat, rekrytointikriteerit, sopimukset sekä henkilökunnan osaamisen kehittäminen pohjautuvat kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteille.
• Yliopistot sitoutuvat innostamaan ja rohkaisemaan opiskelijoitaan ja henkilökuntaansa kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämiseen sekä perehdyttämään heidät niiden periaatteisiin.
• Yliopistot toimivat sijoitustoiminnassaan vastuullisesti sekä kansainvälisiä normeja ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Yliopistot ja niiden kumppanit sitoutuvat YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin (UN PRI), jotka huomioivat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökulmat. Yliopistot asettavat selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet sijoitustensa kestävyydelle ja vastuullisuudelle.
• Yliopistot sisällyttävät kestävän kehityksen ja vastuullisuuden tavoitteet hankintastrategioihin ja kehittävät hankintaosaamistaan myös toistensa kanssa yhteistyössä. Hankintojen vastuullisuusarviointia kehitetään ja hankintojen aiheuttamat ihmisoikeus- ja ympäristöriskit huomioidaan jokaista hankintapäätöstä tehdessä.

Yliopistot vähentävät omia ilmasto- ja luontohaittojaan, tavoittelevat luontopositiivisuutta sekä tukevat kansallisia ja kansainvälisiä luonto- ja ilmastotavoitteita

Yliopistojen tavoite kaikessa toiminnassa on olla heikentämättä ympäristöä – luontoa ja ilmastoa. Yliopistot tunnistavat, että pelkkä hiilijalanjäljen laskeminen ja hiilipäästöjen vähentäminen on liian kapea näkökulma globaalien ympäristöhaasteiden osalta. Yliopistot käsittelevät ympäristöasioita kokonaisuutena, jossa ilmasto- ja luontotavoitteet otetaan huomioon rinnakkain, tiedostaen mahdolliset ristiriidat ja pyrkien ratkaisemaan niitä. Yliopistot pyrkivät saavuttaman luontopositiivisuustavoitteen ensisijaisesti vähentämällä luontohaittoja. Hiili- ja luontojalanjälkilaskenta nähdään yliopistoissa myös tutkimuskohteina, joiden periaatteita tarkastellaan kriittisesti ja kehitetään edelleen.

Mitä tulee tehdä konkreettisesti:

• Yliopistot varmistavat, että hiilineutraaliustavoitteessa tai sen saavuttamisen väittämissä ei sorruta virheellisiin tai harhaanjohtaviin väitteisiin. Jos yliopisto esittää väittämän hiilineutraaliuudesta, on väittämään sisällytettävä kasvihuonekaasuprotokollaa noudattaen vähintään suorat päästöt, sähkö, lämmitys ja jäähdytysaineet, työ-/liikematkustaminen, vesi, jäte, hankinnat (tavara- ja palveluhankinnat), kiinteistöt (huolto, ylläpito), rakentaminen, sijoitukset sekä kodin ja työpaikan väliset matkat.
• Yliopistot sitoutuvat Finn-ARMAn hiili- ja luontotyöryhmän työssä kartoitettuihin suomalaisten korkeakoulujen hiilijalanjäljen laskentakohteisiin ja -tapoihin. Laskenta pohjaa kasvihuonekaasuprotokollan (GHG Procotol, 2011, 2015) mukaisiin päästökategorioihin (Scope).
• Luontopositiivisuustavoitetta edistetään sekä yliopistojen omin sisäisin toimenpitein että yliopistojen yhteistyön ja vaikuttavuuden kautta.
• Yliopistot kehittävät luontojalanjäljen laskentaa ja pilotoivat malleja.
• Ekologisen kompensaation mahdollisuuksia selvitetään osana yliopistojen tiekarttaa kohti luontopositiivisuutta samalla kun luontohaittoja aktiivisesti vähennetään ja pyritään kohti kestävämpää toimintakulttuuria ja yhteiskuntaa.

Yliopistot toimivat aktiivisesti tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja esteettömyyden edistämiseksi on tehtävä jatkuvasti määrätietoista työtä. Yliopistot sitoutuvat tiedostamattomien ennakkoasenteiden ja syrjinnän ehkäisemiseen tähtäävään keskusteluun, koulutukseen, käytäntöihin ja toimintaan.

Kestävät toimintamallit vaativat kestäviä olosuhteita. Pätkätyösuhteiden määrätietoinen vähentäminen tuo yliopistoille nykyistä paremmat edellytykset työn ja perustehtävien suorittamiseen.

Mitä tulee tehdä konkreettisesti:

• Yliopistot tunnistavat ja poistavat käytäntöjä ja rakenteita, jotka tuottavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Yliopistot kehittävät selkeitä keinoja ja tavoitteita rasismin, syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän kitkemiseksi yliopistoyhteisöstä ja kiinnittävät erityishuomiota kaiken syrjinnän sanoittamiseen ja dokumentointiin.
• Yliopistot edistävät henkilökunnan ja koko yhteisön tietoutta ja osaamista yhdenvertaisuudesta, antirasistisesta työstä ja inkluusiosta, jotta jokainen yhteisön jäsen osaa ja uskaltaa puuttua ongelmakohtiin. Jokaista yliopistoyhteisön jäsentä kannustetaan omalla toiminnallaan rakentamaan turvallisempaa tilaa ja inklusiivista yhteisöä kaikille.
• Yliopistot varmistavat osallistumismahdollisuudet ja yhdenvertaisen työ- ja opiskeluarjen kaikille jäsenilleen. Yliopistot huomioivat entistä paremmin erilaiset elämäntilanteet muun muassa mahdollistamalla joustavia opiskelu- ja osallistumistapoja esimerkiksi pitkäaikaissairaille, oppimisvaikeuksia kokeville, perheellisille ja yksinhuoltajataustaisille opiskelijoille.
• Yliopistot osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti. Ne esittävät yhdessä ja erikseen kannanottoja, jotka tukevat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
• Yliopistot edistävät tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää tutkimusta.