Hyppää sisältöön

Visio 2040: Investoinnit inhimilliseen pääomaan rakentavat menestyvää Suomea ja luovat tulevaisuususkoa

 | Tiedotteet ja uutiset

Suomi tarvitsee vahvan yhteisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision kohti vuotta 2040. Tarvitsemme laajapohjaista kansallista sitoutumista ja investointeja koulutustason nostoon, uutta luovan tutkimuksen vahvistamiseen sekä kansainvälisen ja avoimen Suomen rakentamiseen. Suomi tarvitsee inhimillistä pääomaa, jonka varassa uudistamme yhteiskuntaa ja rakennamme kestävää tulevaisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön luotsaama korkeakoulusektorin koulutuksen ja tutkimuksen kansallinen visiotyö kohti vuotta 2040 on käynnistynyt. Työlle on hyvät perusteet: Toimintaympäristömme on muuttunut osin radikaalistikin vain muutamassa vuodessa. Osa 2030 visioon kirjatuista tavoitteista on jäämässä saavuttamatta. Suunnan kääntämiseksi tarvitaan nopeita päätöksiä ja määrätietoisia toimia koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi. Epävakaassa, polarisoituneessa ja globaalien kriisien leimaamassa ajassa on entistä tärkeämpää määrittää yhteinen suunta ja näkemys siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa.  

– Yliopistot korostavat, että vapaa tiede ja taide, uutta luova tutkimus, saavutettava koulutus sekä tutkittu tieto ja sen avoin saatavuus ovat vakaan, demokraattisen ja hyvinvoivan Suomen perusta, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.   

Suomi tutkimuksen ja koulutuksen kärkimaiden joukkoon 

Yliopistojen visio on, että Suomi on vuonna 2040 maailman kärkimaita tieteellisessä ja taiteellisessa tutkimuksessa sekä koulutuksessa ja että maassamme on kansainvälisessä kilpailussa menestyvä, tiivistä yhteistyötä tekevä korkeakoulukenttä.  

Yliopistojen yhteiset tavoitteet kohti vuotta 2040 ovat:   

  1. Suomalaiset korkeakoulut tekevät korkeatasoista ja vastuullista kansainvälistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä ja ovat kansainvälisesti haluttuja opiskelu- ja työpaikkoja. 
  1. 5 % BKT:sta käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Suomi panostaa erityisesti yliopistoissa tehtävään uutta luovaan tutkimukseen sekä tieteen ja tutkimuksen digitalisaatioon ja datavetoisen tutkimuksen murrokseen. 
  1. 60 %:lla nuorista on korkeakoulututkinto. Opiskelijamäärään suhteutettu rahoitus on pohjoismaisella tasolla. 
  1. Korkeakoulut tarjoavat mahdollisuuksia jatkuvan oppimisen erilaisiin tarpeisiin. Näiden rahoittamiseksi on uusia, taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. 
  1. Korkeakoulujen vahvuuksiin perustuva profiloituminen, yhteistyön tiivistäminen sekä korkeakoulusektorien selkeä työnjako luovat edellytykset korkeakoulujen toiminnan korkealle laadulle ja vaikuttavuudelle sekä resurssien tehokkaalle käytölle. 

Tavoitteet voidaan saavuttaa laajapohjaisella yhteistyöllä. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä resursointia. Panostukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat myös viesti kansainvälisesti: niiden avulla Suomi pysyy kiinnostavana yhteistyötahona ja vahvistaa kykyään pärjätä kansainvälisessä kilpailussa osaajista ja investoinneista. Pitkällä tähtäimellä positiiviset vaikutukset ulottuvat myös julkiseen talouteen.  

Koulutustason nosto vaatii toimia nyt 

Suomen nuorten koulutustaso on jäänyt aivan dramaattisesti jälkeen muista OECD-maista. Yliopistot painottavat, että koulutustason nostaminen on välttämätöntä. Samalla on varmistettava koulutusjärjestelmän saavutettavuus, laatu ja riittävä rahoitus. Korkeakoulujen opiskelijamäärään suhteutettu rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. 

Unifi ja useat muut toimijat ovat esittäneet, että koulutus- ja osaamistason nostamiseksi ja resursoimiseksi tarvitaan yli vaalikausien ulottuva, parlamentaarisesti hyväksytty suunnitelma. Työn aloittamisesta tulee päättää puoliväliriihessä, ja toimet on käynnistettävä välittömästi.  

Yhteinen visio syntyy vuoropuhelussa 

Yliopistot korostavat visiotyön edetessä tarvetta yhteiseen, avoimeen dialogiin sekä korkeakoulukentän sisällä että tärkeiden sidosryhmien kanssa.   

– Tartutaan visiotyöhön yhdessä, tavoitteena avoin ja kansainvälinen, sivistyksen varaan kestävää tulevaisuutta rakentava Suomi vuonna 2040. Meidän on myös todella tärkeä vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja osoittaa, että haluamme ja kykenemme ratkaisemaan ongelmia ja rakentamaan parempaa maailmaa. Tämä on tilaisuus luoda positiivista suuntaa koko Suomelle, sanoo Unifin toiminnanjohtaja Heikki Holopainen.   

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Heikki Holopainen, p. 0400 639 331  

Lataa Unifin visioviestit pdf-muodossa: Unifin pääviestit

Jaa:

Lisää ajankohtaisia asioita

 | Tiedotteet ja uutiset

EU:n 10. puiteohjelma (FP10) tulee säilyttää itsenäisenä ja ensisijaisesti tieteen ja tutkimuksen ohjaamana  

Eurooppa tarvitsee pitkäjänteisen ja budjetiltaan kunnianhimoisen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, joka perustuu korkeaan laatuun ja huippuosaamiseen.   Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry...

 | Tiedotteet ja uutiset

Valtiovarainministeriön kehysehdotus avaa kasvunäkymiä

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään 13.3.2025 ehdotuksensa valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2026–2029. Budjettiehdotuksessa esitetään tutkimus- ja kehittämisrahoitusta koskevan lain mukaisen T&K-rahoituksen jakautumista tuleville vuosille....

 | Tiedotteet ja uutiset

Suomen talouden kasvu vaatii lisää korkeakoulutettuja osaajia

Hallituksen puoliväliriihessä on kova paine löytää toimia talouskasvun vahvistamiseksi Suomelle. Laaja joukko järjestöjä toteaa yhteiskannanotossaan, että koulutustason nosto on yksi ilmiselvä...