Unifi julkaisi huhtikuussa keskeiset viestinsä tulevalle EU-parlamentille ja komissiolle. Eurooppa-päivä, jota juhlistetaan tällä viikolla, tarjoaa erinomaisen ajankohdan syventyä tarkemmin Unifin pääviesteistä ensimmäiseen: Eurooppa menestyy vain korkealla osaamisella, tutkimuksella sekä siihen perustuvalla koulutuksella ja innovaatiotoiminnalla.
Lähivuosina EU:ssa tehdään isoja päätöksiä tulevaisuuden suhteen. EU tukee korkeakoulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa merkittävästi rahoitusohjelmiensa kautta. Haastava geopoliittinen ja taloudellinen tilanne asettaa kuitenkin paineita EU-tason budjetille, joten päättäjiltä vaaditaan tahtotilaa modernisoida EU:n monivuotista rahoituskehystä, varmistaa riittävä rahoituspohja sekä siirtää painopistettä osaamista ja kestävää kasvua tukeviin toimiin tulevalla kaudella. Avainasemassa korkean osaamisen varmistamisessa ja EU:n kilpailukyvyn parantamisessa ovat koulutuksen Erasmus+ -ohjelma sekä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (FP10).
Suomi on hallitusohjelmassaan linjannut tavoittelevansa kasvua EU:n tutkimus- ja kehitysrahoituksessa. Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmat ovat olleet Suomelle menestys sekä taloudellisesti että TKI-toiminnalle elintärkeässä verkottumisessa. Viimeisimmät osallistumistilastot osoittavat, että suomalaisten toimijoiden kotiuttaman puiteohjelmarahoituksen suuruus on selvästi suurempi kuin Suomen maksuosuus, ja positiiviset ulkoisvaikutukset ovat laajat. Yliopistot ovat organisaatiotyypeistä menestyksekkäimpiä ja ovat tähän mennessä varmistaneet 40 % Suomeen tulleesta rahoituksesta.
”Unifin näkemys on, että seuraavasta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta (FP10) tulisi tehdä TKI-toiminnan kansainvälinen johtotähti kaksinkertaistamalla sen rahoitus 200 miljardiin euroon. Nykyistä suurempi tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma on välttämätön kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamisessa”, sanoo Unifin hallituksen varapuheenjohtaja rehtori Minna Martikainen.
Yksin budjetin lisääminen ei riitä – on tärkeää varmistaa, että rahoitus kohdistuu täysimääräisesti tutkimus- ja kehitystoimiin ja, että se on suojattu siirroilta. EU:n tutkimus- ja koulutusrahoituksen on jatkossakin perustuttava avoimeen kilpailuun ja korkeaan toiminnan laatuun. EU:n yhteiset rahoitusohjelmat ovat tarkoitettu tuottamaan lisäarvoa, mutta pelkkä EU-rahoitus ei takaa menestystä. EU:n tulee myös kannustaa jäsenmaita kasvattamaan kansallisia panostuksiaan tutkimukseen ja koulutukseen. Olennaista on, että jäsenmaat tavoittelevat kasvua kansallisissa investoinneissaan niin, että bruttokansantuotteesta 4 % kohdistuu tutkimus- ja kehitystoimintaan ja 2 % korkeakoulutukseen vuoteen 2030 mennessä.
Lue Unifin viestit kokonaisuudessaan: EU ja sen jäsenmaat menestyvät korkealla osaamisella