Helsingin Sanomat kirjoitti (20.1.) ensikertalaiskiintiöistä ja niiden vaikutuksista hakijoihin.
Opiskelijavalintajärjestelmässä jokainen valintakriteeri rajaa jollain perustein valintajoukkoa. Näin on myös ensikertalaiskiintiön osalta. Yhteiskunnallisena tavoitteena on kohdentaa opiskelupaikkoja yhä enemmän aidosti uusille ja ensikertalaisille opiskelijoille, jotta nuorten koulutusastetta saadaan nostettua. Tämä tavoite ohjaa myös korkeakouluja.
Merkittävällä osalla hakijoista on jo korkeakoulututkinto tai opinto-oikeus saman tasoiseen tutkintoon. Tutkintokoulutukseen hakeudutaan, vaikka tarve saattaisi olla kokonaista tutkintoa pienemmälle osaamisen päivittämiselle, joka kuuluisi ennemmin jatkuvan oppimisen piiriin. Tämä vie paikkoja niiltä, joilla tutkintoa ei vielä ole. Ensikertalaiskiintiöt ovatkin opetus- ja kulttuuriministeriön analyysin (2022) mukaan vapauttaneet koulutustarjontaa vähentämällä tutkinto-opintojen moninkertaista aloittamista.
Haasteet opinnoissa ja opintojen keskeyttäminen ovat hyvin valitettavia. Opintoihin tai oppimisen haasteisiin voi saada tukea omasta yliopistosta, ja terveydellisiin ja jaksamisen haasteisiin myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä. Myös opintoihin palaamiseen on mahdollista saada tukea.
Yliopistojen tavoitteena on, että jokainen valittu opiskelija voi suorittaa opintonsa sujuvasti mielekkäässä ja turvallisessa ympäristössä. Opiskelijalta opiskelu yliopistossa kuitenkin vaatii myös aktiivisuutta ja asioista selvää ottamista.
Marja Sutela
Unifin koulutusvararehtoreiden kokouksen puheenjohtaja
Tampereen yliopiston koulutusvararehtori
Teksti on julkaistu HS Mielipiteessä 28.01.2025