Minkälaisten ongelmien ratkaisemiseksi suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset työskentelevät parhaillaan ja miten tämän työn tulokset näkyvät ihmisten arjessa? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia kuluvan talven ja kevään aikana, kun julkaisemme tällä nettisivulla 13 tarinaa tieteen vaikuttavuudesta.
Tiede vaikuttaa! -kampanjan toteuttavat yhdessä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet. Seuraa kampanjaa Twitterissä tunnisteella #tiedevaikuttaa ja jaa samalla oma tarinasi siitä, miten tiede on vaikuttanut sinun elämääsi.
Tiede vaikuttaa -kampanjan tarinat
Pohjois-Suomen syntymäkohortit auttavat selvittämään sairauksien kehittymistä
Klimatförändringen ställer nya krav på katastrofberedskapen
Laserkeilaus mullistaa ihmisten arkea
Saako palvelurobotti riidellä ikäihmisen kanssa
Digitaalinen kaksonen auttaa matkalla vihreämpään merenkulkuun
Mielikuvamatkailu auttaa palautumaan jo työpäivän aikana
Taiteen käyttö vanhustyössä tuo iloa myös hoitajille
Suomen menestystarina miltei ruokamyrkyttömäksi turvasatamaksi
Saadaanko tulevaisuuden akkumetallit käytetyistä akuista vai kaivoksista?
Mitä jos vettä ei yhtäkkiä olisikaan? Tulevaisuuden uhkakuvia tutkimalla varaudumme pahimpaan
Miksi tiede on tärkeää?
Tutkittu tieto on kaikkien yhteistä ja arvokasta omaisuutta, josta meidän kannattaa huolehtia parhaan taitomme mukaan – tiede nimittäin vaikuttaa myönteisesti jokapäiväiseen elämäämme.
Pystymme ehkäisemään vaikeita sairauksia, huolehtimaan ruoan ja ympäristön puhtaudesta ja muodostamaan käsityksen maapalloa uhkaavista isoista ilmiöistä, kuten ilmastonmuutoksesta. Tiede tukee poliitikkoja, yrittäjiä ja kansalaisjärjestöjä päätöksenteossa ja ketä tahansa meistä silloin, kun tahdomme oppia ymmärtämään monimutkaista maailmaa.
– Tiede on vahva perusta, jonka varassa muut elintärkeät asiat lepäävät – olipa kyse sitten viisaiden päätösten tekemisestä, innovaatioiden kehittämisestä tai kansalaisten arjen turvaamisesta hyvinvointipalveluiden avulla. Tutkitun tiedon avulla pystymme myös estämään haitallisia kehityskulkuja, kuten eriarvioistumista, kun ymmärrämme niiden takana olevia ilmiöitä paremmin, toteaa UNIFIn puheenjohtaja Jukka Mönkkönen.
Suomalaisella tiedeyhteisöllä on erittäin hyvät valmiudet hoitaa tätä yhteiskunnan ytimeen sijoittuvaa tehtäväänsä menestyksekkäästi. Kuten Tieteen tila 2018 -raportti osoittaa, Suomen tieteen taso on vuosina 2012–2015 noussut ja on laadultaan kansainvälisesti varsin kilpailukykyistä.
– Jos uskaltaisimme panostaa tiedemyönteisen ilmapiirin luomiseen nykyistä enemmän, voisimme entisestään lisätä tieteen vaikuttavuutta. Tulevilla päättäjillä on erinomainen tilaisuus ottaa tämä huomioon, toteaa Tulanetin puheenjohtaja Antti Koivula.
Haaste päättäjille
Voimme tehdä valinnan, että lähdemme rakentamaan Suomen tulevaisuutta korkeatasoisen tutkimustiedon ja uusien innovaatioiden varaan. UNIFI ja Tulanet haastavatkin tulevat päättäjät tekemään rohkeaa ja edistyksellistä tiedepolitiikkaa, jonka kulmakivinä ovat:
- vankka, ennakoitava ja läpinäkyvä perusrahoitus
- tiedemyönteisen ilmapiirin edistäminen
- tutkitun tiedon käyttäminen päätöksenteon tukena