Yliopistot kehittävät yhteisiä toimintamalleja tutkijakoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Nyt julkaistavien suositusten tavoitteena on lisätä tutkijakoulutuksen vetovoimaa ja joustavia polkuja koulutukseen, vahvistaa työelämärelevanssia ja työllistymismahdollisuuksia sekä nopeuttaa valmistumista. Tulevaisuuden tutkijakoulutus tukee yliopistojen strategisten tavoitteiden saavuttamista, palvelee väitöskirjatutkijaa ja hänen uraansa ja tuottaa laajasti hyötyä koko yhteiskunnalle.
Yliopistojen yhteisesti jaetut kansalliset suositukset tutkijakoulutuksen uudistamiseksi on julkaistu. Suosituksia on työstetty laaja-alaisesti yhdessä yliopistoyhteisön sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa Unifin hallituksen asettaman työryhmän johdolla. Yhteisesti jaetut suositukset viestivät yliopistojen vahvasta tahtotilasta uudistaa tutkijakoulutusta sen laadun, vaikuttavuuden ja vetovoiman kasvattamiseksi.
Suositusten ytimessä on tiiviin yhteistyön ja vuorovaikutuksen kulttuurin edistäminen tutkijakoulutuksessa sekä yliopistoissa että eri sidosryhmien kanssa. Uudistamistyötä tukevat kansalliset lisäpanostukset tohtorikoulutuksen kehittämiseen ja poliittinen yhteisymmärrys osaamistason nostosta.
Suositukset käsittävät monia teemoja rekrytoinnista tutkintovaatimuksiin ja työelämäyhteistyöhön, ja ne koskevat laaja-alaisesti suomalaista tutkijakoulutusta, eivät ainoastaan tohtorikoulutuspilotteja.
– Tutkijakoulutusta on kehitetty jo pitkään. Suositukset eivät pyri mullistamaan suomalaista tutkijakoulutusta vaan pikemminkin tuomaan näkyväksi toimivia käytäntöjä ja ehdottamaan kansallisesti yhteismitallisia toimintamalleja. Näillä toimenpiteillä varmistetaan houkutteleva, laadukas ja vaikuttava tutkijankoulutus myös tulevaisuudessa, korostaa Unifin tohtorikoulutuksen uudistamisen kehittämisryhmän puheenjohtaja, tutkijakoulun johtaja Annu Perttunen Oulun yliopistosta.
Tehokkuutta, hyvinvointia, monipuolisia uramahdollisuuksia
Yliopistojen tavoitteena on tarjota väitöskirjatutkijoille mahdollisimman laadukas ja toimiva tutkimus- ja koulutusympäristö ja monipuoliset uramahdollisuudet. Samalla yliopistoissa syntyvä osaaminen pyritään saamaan entistä paremmin yhteiskunnan käyttöön.
Raportissa korostetaan erityisesti joustavien tutkijakoulutuspolkujen, ohjauksen ja tuen sekä työelämäkumppanuuksien merkitystä. Ehdotetuilla toimenpiteillä sujuvoitetaan opintojen etenemistä ja tavoitellaan nykyistä nopeampaa valmistumisaikaa. Suositukset ottavat myös kantaa muun muassa laadunvarmistukseen, liikkuvuuteen, urakehityksen tukemiseen, hyvinvointiin sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseen.
Suositukset toimintatapojen yhtenäistämiseksi eivät tarkoita, etteikö ala- ja yliopistokohtaisia poikkeuksia tutkijakoulutuksen toteutuksessa ja suorittamisessa voi olla myös jatkossa. Suosituksia tullaan myös tarkistamaan, kun toteutuksesta ja uusista aloitteista, kuten esimerkiksi vuosina 2024-27 toteutettavista tohtorikoulutuspiloteista, saadaan tietoa ja kokemuksia.
– Työ ei lopu tähän. Suositusten tuloksellinen toimeenpano ja kansallisesti yhteistyössä edistettävät jatkotoimet määrittävät, miten toimenpiteet lopulta parantavat väitöskirjatutkimuksen houkuttelevuutta, väitöskirjatutkijoiden tyytyväisyyttä, nopeuttavat valmistumista ja monipuolistavat työllistymismahdollisuuksia. Toivomme, että suositukset toimivat keskustelunavauksena ja luovat pohjaa vahvan yhteistyön ja vuorovaikutuksen kulttuurille, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja vararehtori Jari Hämäläinen LUT-yliopistosta.
Tutkijakoulutus rakentaa tutkimuksen ja yhteiskunnan tulevaisuutta
Tutkijakoulutuksella on keskeinen tehtävä uuden tiedon ja innovaatioiden sekä tutkittuun tietoon pohjaavan yhteiskunnan rakentajana. Väitöskirjatutkijat rakentavat perustaa yliopistojen ja yhteiskunnan tulevaisuudelle ja tutkimukselle.
Tutkijakoulutuksen kehittämiseen kohdistuukin monenlaisia odotuksia: Yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla on suuri tarve korkeasti koulutetuille osaajille, ja myös tohtoreiden odotetaan valmistuvan nopeammin ja työllistyvän entistä monipuolisemmin eri sektoreille. Samalla tavoitteena on tutkimuksen ja koulutuksen korkeasta laadusta kiinni pitäminen.
Raportti korostaa, että nämä tavoitteet eivät ole ristiriidassa, vaan niiden avulla voidaan luoda kokonaisvaltaisesti vahvempaa tutkijankoulutusta, joka vastaa yhteiskunnan ja tutkimuksen tarpeisiin ja palvelee väitöskirjatutkijaa.
Raportin ruotsin- ja englanninkieliset käännökset julkaistaan elokuussa. Unifi järjestää syksyllä sidosryhmätilaisuuden, jossa jatketaan suositusten ja jatkotoimien käsittelyä.
Lisätietoja:
Jari Hämäläinen, Vararehtori, LUT-yliopisto / tohtorikoulutuksen uudistamisen ohjausryhmän puheenjohtaja, puh. 040 596 1999
Annu Perttunen, Tutkijakoulun johtaja, Oulun yliopisto / tohtorikoulutuksen uudistamisen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja, puh. 0294 48 7463
Hankkeen taustaa: Unifin hallitus asetti joulukuussa 2023 tohtorikoulutuksen uudistamisen ohjausryhmän ja kehittämistyöryhmän. Niiden työn tavoitteena oli muodostaa yliopistojen yhteisesti jaetut kansalliset suositukset tohtorikoulutuksen uudistamiselle. Unifin rehtorikokous hyväksyi suositukset 17.6.2024. Kansallista yhteistyötä suositusten jalkauttamisessa ja ehdotettujen teemojen jatkotyöstössä jatketaan Unifin, kansallisen tohtorikoulutusverkoston ja muiden keskeisten sidosryhmien toimesta.