Tein viime joulukuussa elämäni ensimmäisen matkan Arabiemiirikuntiin. Matkan tarkoituksena oli edistää suomalaisten yliopistojen osaamisen vientiä Expo2020 maailmannäyttelyn yhteydessä. Päätös delegaatioon osallistumisesta ei ollut helppo, koska omatuntoni muistutti minua naisten ja siirtotyöläisten huonosta asemasta ja kohtelusta. Yliopistomaailmassa me kuitenkin uskomme tiedediplomatiaan – siihen että emme eristä vaan vaikutamme sisältäpäin. Teemme yhteistyötä myös autoritaaristen ja ihmisoikeuksia loukkaavien maiden kanssa, koska siten voimme pitää esillä meille tärkeitä eurooppalaisia arvoja. Niihin lukeutuvat ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate, ihmisarvo ylipäänsä. Helsingin yliopiston arvot ovat totuus, vapaus, sivistys ja yhteisöllisyys. Arvoihin tukeutuen on mielekästä keskustella kenen kanssa tahansa, oli kyseessä sitten yksityisen yliopiston perustanut sheikki, yliopiston johdon edustaja tai tuore tutkijatohtori.
Arvot ja syvällinen ymmärrys edellä
Käsitys ja todellisuus tiedediplomatiasta muuttui kevään 2022 aikana Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hyvin nopeasti yliopistoissa ja verkostoissa kaikkialla Euroopassa tehtiin päätös institutionaalisen yhteistyön jäädyttämisestä venäläisten kanssa. Samalla yliopistot ovat pyrkineet osoittamaan solidaarisuutta ja antamaan konkreettista tukea sodasta kärsiville. Olemme myös korostaneet sitä, että Suomen yliopistot ovat kulttuurisesti moninaisia yhteisöjä, joiden jäseniä tulee kohdella tasa-arvoisesti kansallisuudesta riippumatta.
Kings Collegen Policy Instituten ja Harvardin Kennedy Schoolin Mossavar-Rahmani Center for Business and Governmentin tutkijat Jo Johnson, Jonathan Adams, Jonathan Grant ja Daniel Murphy julkaisivat vastikään mielenkiintoisen analyysin tiedeyhteistyöstä Kiinan ja Venäjän kanssa. Analyysi päättyy kahdeksaan suositukseen, joista haluaisin nostaa esille yhden. Tutkijoiden mielestä kielten, kulttuurien ja yhteiskuntien tutkimukseen ja opetukseen pitäisi satsata eurooppalaisissa yliopistoissa nykyistä paljon enemmän. Jos tällaista osaamista ei ole yliopistoissamme ja yhteiskunnissamme ylipäänsä, vahvistamme epäluulon kierrettä. Se ei ole kenenkään etujen mukaista. Eurooppalaisen arvopohjan mukaisesti haluamme edistää avointa tiedettä ja avointa, rehellistä ja arvopohjaista tiedeyhteistyötä yli rajojen.
Eurooppalaiset yliopistoverkostot vahvistuvat
Ranskan presidentti Emmanuel Macronin eurooppalaisten yliopistoverkostojen perustamiseen johtanut puhe Sorbonnessa syyskuussa 2017 korosti kolikon kääntöpuolta: Vahvin liima, joka sitoo Euroopan unionin yhteen, tulee aina olemaan kulttuuri, tieto ja ymmärrys (”Le ciment de la culture et du savoir”). Tälle pohjalle Macron rakensi visionsa eurooppalaisista yliopistoverkostoista, joissa opiskelijat voivat opiskella eri Euroopan maissa, vähintään kahdella kielellä. Ennen koronaa ajatus tulevaisuuden yliopistosta, jossa opiskelumahdollisuudet ylittäisivät valtioiden rajat, vaati soimaan taustalle John Lennonin Imaginen. Sitten korona osoitti virtuaalisen liikkuvuuden tuomat mahdollisuudet. Emme kuitenkaan koskaan saa tyytyä pelkästään verkon välityksellä tapahtuvaan yhteistyöhön. Henkilökohtainen läsnäolo antaa meille mahdollisuuden olla ihmisiä yhdessä. Nämä kohtaamiset edistävät myös rauhaa.
Eurosentrisyyden vaara ja lääkkeitä sitä vastaan
Vaikka myös yliopistot korostavat eurooppalaisen yhteistyön kasvavaa merkitystä, meidän on nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa varottava eurosentrisyyttä. Tästä syystä esimerkiksi eurooppalainen yliopistoverkosto UNA Europa, johon Helsingin yliopistokin kuuluu, on päivittänyt fokusalueitaan. Yksi viidestä painopisteestämme ei enää ole European Studies vaan Europe and the World. Muutamassa sanassa tulee näkyväksi muutos, joka on tapahtunut ajattelussamme ja suunta, jonne haluamme mennä. Olemme Una Europassa aloittaneet yhteistyön suunnittelun myös afrikkalaisten yliopistojen kanssa. Tuleva yhteistyö perustuu tasavertaisuuteen, emmekä esimerkiksi halua edistää aivovuotoa etelästä pohjoiseen. Suomi hyötyy eurooppalaisten yliopistoverkostojen luomista mahdollisuuksista puulata resursseja. Sitä tehdään jo nyt. UNA Europa -verkosto on saanut merkittävää jatkorahoitusta Euroopan komission kesällä tekemällä päätöksellä. Verkosto on menestynyt myös merkittävässä EIT-haussa.
Kansainvälinen yhteistyö on kaikista karikoista ja maailmanpoliittista tapahtumista ja pyrkimyksistä huolimatta ainoa oikea tie tieteelliselle tutkimukselle ja tiedepohjaiselle päätöksenteolle. Yhteistyötä ei voi rakentaa tyhjiössä, ja yhteistyöhön vaikuttavat reunaehdot on otettava huomioon tehtäessä päätöksiä yhteistyökumppaneista ja yhteistyön sisällöistä. Ymmärrämme, että Eurooppa on eurooppalainen vain maailmanlaajuisessa yhteistyössä.
Hanna Snellman on Helsingin yliopiston vararehtori, jonka vastuulle kuuluvat kansainväliset asiat, kumppanuudet, alumniasiat, kulttuuriperintö sekä arktinen yhteistyö. Hänen toimii myös rehtorin sijaisena. Snellmanin tutkimusala on kansatiede, ja hän on tutkinut muun muassa uittotöitä, siirtolaisuutta ja ihmisten arkea. Kansainvälisyys ja eurooppalainen yhteistyö ovat hänelle sydämen asia.
Unifi julkaisee puheenvuorosarjan, jossa tarkastellaan kansainvälisen yhteistyön ajankohtaisia kysymyksiä. Lue Unifin toiminnanjohtajan Tanja Risikon sarjan avauspuheenvuoro täältä.