Korkeatasoinen tutkimus ja osaaminen ja niistä syntyvät uudet innovaatiot ovat perusta Suomen kestävälle talouskasvulle, kansainväliselle kilpailukyvylle sekä hyvinvoinnille. Tutkimuksella ja osaamisella sekä sivistyksellä ja taiteella ratkomme myös globaaleja haasteita rakentaen koko planeetan tulevaisuutta.
Suomessa tehdään yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti vaikuttavaa tutkimusta. Tieteen tasoa on kuitenkin jatkuvasti nostettava, jos haluamme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa osaajista ja investoinneista. Yliopistot toivovat seuraavalta hallitukselta viisaita tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, joilla turvataan tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus seuraavalla hallituskaudella ja pitkälle tulevaisuuteen. Tarvitsemme vakaata toimintaympäristöä ja pitkäjänteistä rahoitusta.
Suomen yliopistojen tutkimus on kansainvälisesti tieteellisesti korkeatasoista ja vaikuttavaa
Suomen yliopistoissa tehtävä tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista, ja myös tutkijoidemme kyky kotiuttaa EU-rahoitusta on hyvä. Suomen Akatemian julkaisema Tieteen tila -raportti (2022) osoittaa, että suomalaisten yliopistojen tutkimuksen tieteellinen laatu on korkea. Suomessa tehtävien tieteellisten julkaisujen viittausvaikuttavuus oli maailman keskitasoa korkeampi vuosina 2015 – 2018. (Vaikuttavuutta kuvaava TOP 10-indeksi tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta, ks. Tieteellinen julkaisutoiminta).
Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on vaikuttavaa monilla mittareilla. Julkisen TKI-rahoituksen vipuvaikutus ja vaikuttavuus on tutkitusti suurin, kun se kohdennetaan perustutkimukseen ja siihen pohjautuvaan korkeakoulutukseen.
Esimerkki vaikuttavasta, korkeatasoiseen tutkimukseen perustuvasta yhteistyöstä ovat Suomen Akatemian lippulaivaohjelmien osaamiskeskittymät, joissa on mukana yliopistoja, tutkimuslaitoksia, laajasti suomalaisia yrityksiä, järjestöjä ja säätiöitä. Kuuden ensimmäisen rahoitetun lippulaivan tuloksena kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana syntyi yli 4 000 tieteellistä julkaisua, 200 patenttia ja 160 uutta startup-yritystä. Lippulaivat kerryttivät kaksinkertaisen määrän yritysrahoitusta ja viisinkertaisen määrän EU:n tutkimusrahoitusta Suomen Akatemian rahoitukseen verrattuna.
Pitkäjänteisyys ja laatu takaavat parhaat tulokset
Suomen edellytykset pärjätä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa osaajista, tutkijoista ja investoinneista varmistetaan vain johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä tiede- ja korkeakoulupolitiikalla. Uusien tutkijasukupolvien kasvattamiseksi ja aivovuodon välttämiseksi tarvitsemme ennakoitavan ja vakaan rahoitusympäristön.
Yliopistojen yhteiset viestit päättäjille ovat:
- Turvataan yliopistoindeksi. Toteutetaan yliopistoindeksi täysimääräisenä koko hallituskauden ajan. Näin varmistetaan korkeimman opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytykset kustannustason noustessa.
- Kasvatetaan yliopistojen perusrahoitusta korkeatasoisen tieteen ja tohtorikoulutuksen lisäämiseksi.
- Laaditaan yli vaalikauden menevä parlamentaarinen koulutuksen rahoitussuunnitelma ja rahoitetaan korkeakoulujen kasvavat aloituspaikat täysimääräisinä.
- Vahvistetaan Suomen vetovoimaa tiede- ja TKI-maana: Kasvatetaan tieteellisen tutkimuksen rahoitusta ja kehitetään tutkijanuria uusien suomalaisten ja kansainvälisten nuorten tutkijoiden houkuttelemiseksi. Vahvistetaan tutkimusinfrastruktuureja ja osaamiskeskittymiä sekä fokusoidaan innovaatiorahoitus tutkijoiden ja yritysten yhteistutkimukseen yksityisten TKI-investointien lisäämiseksi.
Yliopistot ovat valmiita tekemään oman osansa Suomen tulevaisuuden rakentamiseksi. Tähän tarvitsemme vakaata poliittista tahtotilaa ja riittävää taloudellista tukea.
Lisätietoja: Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko, puh. 040 195 2037